Sillameistrid | Siltamestareita

Kerttu Mustonen-Hukki

Usin Eesti kirjanduse soomendaja, kes jõudis raadio kaudu keeleõpetajana nii Eestis kui ka Soomes igasse kooli ja kodusse.

Kerttu Mustonen tegi Tallinnaga esimest korda tutvust 19-aastase üliõpilasena päevakruiisil – nagu nii mõnigi tänapäeval. Tegemist oli ühtlasi esimese massreisiga Helsingi ja Tallinna vahel, mis toimus 14. juunil 1919. Laev oli jäämurdja Väinämöinen, hiljem tuntud kui Suur Tõll, mille tekkidele paigutati 1500 rahvakooliõpetajat või selle ameti omandajat. Hõimutunne innustas neid külastama alles vabadussõda pidavat Eestit, kus võeti õpetajad vastu samas vaimus ja külalislahkusega. Selle reisi kestel sõlmiti sõprussidemeid, mida tugevdati sügisel eestlaste vastuvisiidil ja mis kestsid aastakümneid.

Reisid nakatasid üksikuid õpetajaid Eesti-pisikuga ning viisid Soome-Eesti koolikohtumisteni. Neist viimane korraldati enne sõda 1939. aasta suvel Tartus, kus viibis kohal ka Kerttu Mustonen, kellele Eestist oli saanud elutöö. Pärast õpetajakutse omandamist 1921. aastal ei asunud ta ametisse mitte kooli, vaid läks tööle Eesti saatkonda ja tegutses seal järgmised 17 aastat sekretärina.

1932. aastal omandas ta filosoofiamagistri kraadi. Temast sai ilmselt kõige tuntum eesti keele ja kultuuri õpetaja Soomes ning soome keele õpetaja Eestis, sest raadiokursuste kaudu jõudis magister igasse kodusse ja kooli Soome lahe mõlemal kaldal. Sõja ajal tegutses Mustonen ka toimetajana ja luges Soome raadios eestikeelseid uudiseid.

Mustonen oli okupatsioonile eelnenud aastatel eestikeelse kirjanduse kõige usinam soomendaja, tõlkides muu hulgas Karl Ristikivi, August Gailiti ja August Mälgu peateoseid. Lisaks toimetas ta pagulaslastele mõeldud eestikeelset aabitsat, mille avaldamiseks kogus vahendeid esmajoones soomlastest õpetajatelt. 1965. aastal, kui laevaliiklus taastati, läks Mustoneni oskusi jälle vaja. Ta kirjutas koos Paul Rummoga raadiokursuse „Tere tulemast külla!” käsikirja ja koostas uue Tallinna reisijuhi.

Mustonen abiellus 1953. aastal ja hakkas kandma nime Kerttu Mustonen-Hukki. Neil, kes otsivad tema kohta lisateavet, tasub meeles pidada, et samal ajal elas ja tegi oma elutöö ka tuntud laulusõnade autor Kerttu Mustonen (1891–1959).


Kerttu Mustonen-Hukki (1899–1992)

Kerttu Mustonen tutustui ensi kerran Tallinnaan 19-vuotiaana ylioppilaana päiväristeilyllä, kuten moni nykyäänkin. Kyse oli myös massamatkasta, historian ensimmäisestä Helsingin ja Tallinnan välillä 14. kesäkuuta 1919 . Aluksena oli jäänmurtaja Väinämöinen, myöhempi Suur Tõll, jonka kansille oli sovitettu 1500 kansakoulunopettajaa tai sellaiseksi opiskelevaa. Heimohenki oli innoittanut heidät vielä vapaussotaansa käyvään Viroon, joka otti opettajat vastaan samalla hengellä ja vieraanvaraisuudella. Tällä matkalla solmittiin ystävyyssuhteita, jotka entisestään vahvistuvat syksyllä virolaisten vastavierailulla ja kestivät vuosikymmeniä.

Matkat levittivät Viron-kipinää yksittäisiin opettajiin ja johtivat suomalais-virolaisiin koulukokouksiin. Näistä viimeinen järjestettiin sodan alla Tartossa kesällä 1939, jolloin mukana oli myös Kerttu Mustonen, jolle Virosta oli tullut elämänura. Valmistuttuaan opettajaksi vuonna 1921 hän siirtyi koulun sijaan Viron lähetystöön ja toimi siellä sihteerinä seuraavat 17 vuotta.

Filosofian maisterin arvon Mustonen sai vuonna 1932. Hänestä tuli ehkä tunnetuin viron kielen ja kulttuurin opettaja Suomessa sekä yhtä lailla tunnettu suomen kielen opettajana Virossa, sillä maisteri tuli jokaiseen kotiin ja kouluun radiokurssien kautta Suomenlahden molemmilla rannoilla. Sotavuosina Mustonen myös toimitti ja luki Suomen radiossa vironkielisiä uutisia.

Mustonen oli vironkielisen kirjallisuuden ahkerin suomentaja miehitysvuosia edeltävänä aikana, joukossa mm. Karl Ristikiven, August Gailitin ja August Mälkin pääteoksia. Hän myös toimitti pakolaislapsille tarkoitetun vironkielisen aapisen, jonka julkaisuun hän keräsi varat lähinnä suomalaisilta opettajilta. Vuonna 1965 laivaliikenteen avautuessa Mustosen taidot tulivat taas tarpeeseen. Hän käsikirjoitti Paul Rummon kanssa radiokurssin Tere tulemast külla ja laati uuden Tallinnan oppaan.

Mustonen avioitui vuonna 1953 ja tunnettiin siitä pitäen nimellä Kerttu Mustonen-Hukki. Lisätietoja hänestä etsivän on hyvä huomata, että samoina elinvuosina teki elämänuransa myös tunnettu laulurunoilija Kerttu Mustonen (1891– 1959).


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Soome keele kursuse lõpupidu Tartus 1938. a-l, Tuglase Seltsi fotoarhiiv
  2. Soome külalised Tallinnas, Päevaleht 16.6.1919
  3. Missuguse mulje soome külalised Tallinnast said, Maaliit 17.6.1919
  4. Helsingin Akateeminen Heimoklubi (ent. Virolais-Suomalainen Ylioppilasklubi), Uusi Suomi 12.4.1923
  5. Kooliraadio ehitab Soome silda, Uus Eesti 10.10.1938
  6. Võimas Soome–Eesti koolikongress Tartus, Õpetajate leht 30.6.1939
  7. Prl. Kerttu Mustonen on nüüd pr. Mustonen-Hukki, Stockholms-Tidningen Eestlastele 20.10.1953
  8. Mustonen-Hukki, Kerttu, Kuka kukin on, Otava 1954
  9. Eva Lille, Kerttu Mustonen-Hukki – virolaisen kulttuurin vaalija ja välittäjä, Helsingin Sanomat 12.11.1992
  10. Lilli Promet ja Ralf Parve, Lahkus Kerttu Mustonen-Hukki, Sirp 13.11.1992
  11. Juhani Salokannel, Kansakoulunopettajat keksivät päiväristeilyn idean, Elo 3/2008
  12. Hannu Oittinen, August Gailitin Toomas Nipernaadi, Elo 3/2010
  13. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)