Sillameistrid | Siltamestareita

Vilho Helanen

, , , ,

Tulihingeline estofiil ja üliõpilaste hõimusilla ehitaja, kes tegi Soome uue, esilekerkiva kultuurieliidi Eestiga sõpradeks.

Vilho Helaneni mäletatakse üldiselt tüli tõstnud Akadeemilise Karjala Seltsi (AKS) esimehena. Soome iseseisvusaja alguses oli ta ka Helsingi ülikooli kõige mõjukamaid sõprussuhete sõlmijaid Eestiga. Estofiil sai temast vabadussõja ajal, mil ta tegutses Eesti abistamise peatoimkonna emissari Lauri Kettuneni sekretärina Tallinnas. Ülikoolis oli Helaneni peamine mõjutuskanal maakondlik üliõpilaskogu Põhja-Põhjalaste Osakond (PPO), kes sõlmis Eesti Üliõpilaste Seltsiga (EÜS) koostöölepingu. Seda tegevusmudelit järgides hakkas kümme muud üliõpilasorganisatsiooni mõne Tartu korporatsiooniga koostööd tegema.

Helanen soovis rajada koostöö vabadussõja relvavendluse loodud alusele. Ta hindas sõjamälestust kõrgelt ja koostas esimese põhjalikuma, 600-leheküljelise kirjelduse vabatahtlike tegevusest. Raamat avaldati juba 1921. aastal pealkirjaga „Soomlased Eesti vabadussõjas” (sm „Suomalaiset Viron vapaussodassa”). Suhete tihendamine oli tema hinnangul kaitseküsimus. „Iseseisvat Eestit pole ilma iseseisva Soometa ja iseseisvat Soomet pole ilma iseseisva Eestita,” tõdes Helanen 1928. aastal.

Helaneni juhtimise all oli Akadeemiline Karjala Selts nimest hoolimata pikka aega peamine Eesti sõprusselts. Eeldused sõpruseks aga tuhmusid 1934. aasta kevadel, kui AKS kritiseeris Eesti Vabadussõjalaste Liidu likvideerimist. Helaneni poolt oli viimaseks piisaks karikasse Soomest varjupaiga saanud liidu juhi Artur Sirgi abistamine 1935. aasta detsembri mässukatse kavandamisel. Helanen naasis Eestisse 1943. aastal Soome siseministeeriumi esindajana, et juhtida ingerlaste evakuatsiooni ja vaadelda olukorda sakslaste okupeeritud riigis. Tõsi küll, Saksa ametnikele ei meeldinud hõimuvelje kohaolek eriti.

Vilho Helaneni peamine tähtsus seisneb Eesti-pisikus, mille ta andis edasi oma põlvkonna poliitikat ja kultuuri mõjutavatele isikutele. Tuntuim neist oli Urho Kekkonen, AKS-i ja PPO liige ning Helaneni järglane ajalehe Ylioppilaslehti peatoimetajana.

Vilho Helanen (1899–1952)

Vilho Helanen muistetaan yleensä kiistellyn Akateemisen Karjala-Seuran (AKS) puheenjohtajana. Suomen itsenäisyyden alussa hän oli myös Helsingin yliopiston vaikutusvaltaisimpia Viron ystävyyden herättäjiä. Estofiili hänestä oli tullut Viron vapaussodan aikana, jolloin hän toimi Viron avustamisen päätoimikunnan emissaarin Lauri Kettusen sihteerinä Tallinnassa. Yliopistossa Helasen toinen keskeinen vaikutuskanava oli Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO), joka solmi yhteistyösopimuksen Eesti Üliopilaste Seltsin (EÜS) kanssa. Mallia seuraten kymmenen muuta osakuntaa hakeutui yhteistyöhön jonkin Tarton opiskelijakorporaation kanssa.

Helanen halusi rakentaa yhteistyötä Viron vapaussodan yhteisen aseveljeyden perustalle. Hän arvosti sodan muiston korkealle ja myös kokosi ensimmäisen laajemman, jopa 600-sivuisen kuvauksen vapaajoukkojen toiminnasta, joka julkaistiin jo vuonna 1921 nimellä Suomalaiset Viron vapaussodassa. Suhteiden tiivistäminen oli hänestä puolustuskysymys. "Ei ole olemassa itsenäistä Eestiä ilman itsenäistä Suomea, eikä ole olemassa itsenäistä Suomea ilman itsenäistä Eestiä", kuten Helanen totesi vuonna 1928.

Helasen johdossa Akateeminen Karjala-Seura oli – nimestään huolimatta – pitkään keskeinen Viron ystävyysseura. Edellytykset tähän tukahtuivat keväällä 1934, kun AKS arvosteli Viron Vapaussoturien Liiton lakkauttamista. Helasen osalta viimeisen pisteen pani Suomesta turvapaikan saaneen liiton johtajan Artur Sirkin avustaminen vastakaappauksen suunnittelussa. Helanen palasi Viroon vuonna 1943, tällöin Suomen sisäministeriön edustajana johtamaan inkeriläisten evakuointia ja luotaamaan tilannetta saksalaisten miehittämässä maassa. Saksan viranomaisia heimoystävän läsnäolo ei tosin erityisemmin miellyttänyt.

Vilho Helasen olennaisin perintö oli siinä Viron-kipinässä, jonka hän sytytti ikäpolvensa politiikan ja kultuurin vaikuttajissa. Tunnetuin heistä oli Urho Kekkonen, AKS:n ja PPO:n jäsen sekä Helasen seuraaja Ylioppilaslehden päätoimittajana.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: AKSi esimees Vilho Helanen kõneleb Helsingi Senati väljakul | AKS:n puheenjohtaja Vilho Helanen puhuu Senaatintorilla, Pietinen 1936, Soome muuseumiameti pildikogud | Museoviraston kuvakokoelmat
  2. Eesti Biograafilise Leksikoni täienduskõide, lk/sivu 86, Loodus 1940
  3. Vilho Helanen, Suomalaiset Viron vapaussodassa, Kirja 1921
  4. Vilho Helanen, Kipeä kohta, Suomen Heimo 1/1923, ks. Lauri Kettusen vastaus
  5. Vilho Helanen, Väärä näkökulma, vastinetta Lauri Kettuselle, Suomen Heimo 5/1923
  6. Tarton ja Tallinnan heimojuhlat, Helsingin Sanomat 24.9.1926
  7. Vilho Helanen, Karmid tähed (Ankarat tähdet), romaan Eesti Vabadussõjast, Noor-Eesti 1927
  8. Akateemisen Karjala-Seuran 5-vuotisjuhla, Iltalehti 23.2.1927
  9. Vilho Helanen, Lugu soomlasest, kes vaikis, Postimees 24.2.1928
  10. Vilho Helanen, kuraattori, karikatyyri ja esittely, Ylioppilaslehti 5.2.1929
  11. Soome „rahvaliikumise“ tegelane Tallinnas areteeritud, Postimees 9.6.1934
  12. Maisteri Helanen pidätettiin Tallinnassa rintamamiesten johtaja Sirkin asunnossa, Laatokka 9.6.1934
  13. Oskar Kurvits (toim.), Vabadusmonument II. Soome abiväed Eesti Vabadussõjas, Vabadussõja Mälestamise Komitee 1936
  14. ErA, Kirjanduslik vestlus Vilho Helaneniga, Eesti Sõna 31.12.1943
  15. Lauri Kettunen, Tieteen matkamiehen uusia elämyksiä, murrosvuodet 1918–1924, WSOY 1948
  16. Kuidas tabati kapten Treial, vt. Treiali juhtum, Välis-Eesti 29.10.1950
  17. Raastuvanoikeus kävi sisätautisairaalassa kuulemassa tri Vilho Helasta, ks. Treialin tapaus, Helsingin Sanomat 19.11.1950
  18. Risto Alapuro, Akateeminen Karjala-Seura, Ylioppilasliike ja kansa 1920-ja 1930-luvulla, WSOY 1973
  19. Sakari Virkkunen, Elias Simojoki – legenda jo eläessään, WSOY 1975
  20. Heikki Roiko-Jokela ja Heikki Seppänen: Etelän tien kulkija – Vilho Helanen, Atena 1997
  21. Pekka Lilja, Vilho Helanen – Soome estofiilide kuningas, Sirp 16.1.1998
  22. Pekka Lilja ja Kulle Raig, Urho Kekkonen ja Viro, Minerva Kustannus 2006
  23. Heikki Roiko-Jokela, Vilho Helanen, Kansallisbiografia 8.6.2004
  24. Eesti ja Soome lugu Helsingi Hietaniemis, Hietaniemen Viro-opas, Pekka Linnainen 2010–
  25. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)