Sillameistrid | Siltamestareita

Anto Eskola

Eesti Vabadussõja ehk kõige legendaarsem Soome vabatahtlik, kes alustas Narva vabastamist hulljulge jooksumarsiga linnale.

Anto Eskola oli vabadussõja 1. Soome vabatahtlike salga 1. kompanii ülem. Kavakohaselt pidi vabatahtlike salk minema Eestisse ühekorraga 1919. aasta jaanuari keskel, kuid peaminister Pätsi palvel seda kiirendati. Kapten Eskola koondas oma kompanii paari päevaga eelväeks ja saabus sellega 30. detsembril 1918 jäälõhkujal Tarmo Tallinnasse.

Vabadussõja ajalukku on Eskola jätnud jälje just Narva vallutajana. Ajakirja Suomen Kuvalehti väitel andis talle sellise aunime peaminister Päts ise. Kompanii nipp seisnes üsna hulljulges jooksumarsis Narva jõest risti 8 km kauguselt Riigikülast otse Narva raekojale, kuhu jõuti 18. jaanuaril 1919 kl 17.20. Eskola määras kuulipildujad positsioonidele ja saatis patrullid linna puhastama. Õige varsti tuli neile appi 2. vabatahtlike kompanii.

Järgmisel päeval vabastati Narva täielikult. Vabatahtlike salk pidas raekojaesisel lippudega võiduparaadi, mida jäädvustas rohkem etnograafina tuntud A. O. Väisänen. Tema tegi ka laialdaselt avaldatud foto Anto Eskolast, kes istus Narva jõe sillal oma ratsu seljas. 1920. aasta märtsis anti Narva kangelasele ka Vabadusrist.


Anto Eskola (1889–1968)

Anto Eskola oli Viron vapaussodan 1. suomalaisen vapaajoukon 1. komppanian päällikkö. Suunnitellusti vapaajoukon piti lähteä kerralla Viroon tammikuun 1919 puolivälissä, mutta pääministeri Pätsin pyynnöstä lähtöä nopeutettiin. Kapteeni Eskola kokosi komppaniansa etujoukoksi parissa päivässä ja saapui sen kanssa Tallinnaan jäänmurtaja Tarmolla 30. joulukuuta 1918.

Vapaussodan historiaan Eskola on jäänyt erityisesti Narvan valloittajana, jonka kunnianimen hän sai Suomen Kuvalehden mukaan itseltään pääministeri Pätsiltä. Komppanian tempaus oli varsin uhkarohkea juoksumarssi Narvajoen vartta 8 kilometrin päässä sijainneesta Riigikülasta suoraan Narvan raatihuoneelle, jonne saavuttiin 18. tammikuuta 1919 klo 17.20. Eskola määräsi konekiväärit asemiin ja lähetti partioita puhdistamaan kaupunkia. Kohta tueksi saapui jo vapaajoukon 2. komppania.

Seuraavana päivänä Narva oli kokonaan vapautettu. Vapaajoukko piti lippuineen voitonparaatin Raatihuoneen edustalla, mitä oli ikuistamassa paremmin kansatieteilijänä tunnettu A. O. Väisänen. Hän otti myös laajasti julkaistun kuvan Anto Eskolasta, joka istuu ratsunsa selässä Narvajoen sillalla. Narvan sankarille myönnettiin myös Viron vapaudenristi maaliskuussa 1920.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: A. O. Väisänen, Anto Eskola Narva sillal (hobuse seljas ees) | Anto Eskola Narvanjoen sillalla (edessä ratsailla), Suomen Kuvalehti 15.2.1919
  2. Kunniamiekka suomalaiselle luutnantti Eskolalle, Uusi Suomi 10.1.1919
  3. Suomen pojat tulessa (Kahalan taistelu), Uusi Suomi 10.1.1919
  4. Suomalaiset valloittivat Narvan, Turun Sanomat 22.1.1919
  5. Ministeri Päts kiittää suomalaisia, Uusi Suomi 25.01.1919
  6. Lisätietoja Narvan valloituksesta, Uusi Suomi 28.1.1919
  7. Nuoren soturin [Georg Långström] viimeinen matka, Uusi Suomi 5. 2.1919
  8. Foto Parikas, Kapteeni Eskola virolaisilta saamansa kunniamiekka käsissään, Suomen Kuvalehti 8.2.1919
  9. Suomen lippu Narvan raatiuoneella, Suomen Kuvalehti 15.2.1919
  10. Vilho Helanen, Suomalaiset Viron vapaussodassa, Kirja 1921
  11. Vironkävijäin sankaripatsas paljastettu, Iltalehti 28.5.1923
  12. Oskar Kurvits (toim.), Vabadusmonument II. Soome abiväed Eesti Vabadussõjas, Vabadussõja Mälestamise Komitee väljaanne, Tallinn 1936
  13. Sangar Vabadussõjast kapten A. Eskola 65 a., Stockholms-Tidningen Eestlastele, 12.1.1955
  14. Kapten Anto Eskola suri Montrealis, Vaba Eestlane 28.9.1968
  15. Jaak Pihlak – Mati Strauss – Ain Krillo, Eesti Vabaduse Risti Kavalerid, Vabadussõja Ajaloo Selts 2016
  16. Mirko Harjula, ”Ryssänupseerit”. Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914-1956. Books on Demand 2013
  17. 1. suomalainen vapaajoukko, Wikipedia (soome)
  18. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)