Sillameistrid | Siltamestareita

Anto Eskola

Eesti Vabadussõja ehk kõige legendaarsem Soome vabatahtlik, kes alustas Narva vabastamist hulljulge jooksumarsiga linnale.

Anto Eskola oli vabadussõja 1. Soome vabatahtlike salga 1. kompanii ülem. Kavakohaselt pidi vabatahtlike salk minema Eestisse ühekorraga 1919. aasta jaanuari keskel, kuid peaminister Pätsi palvel seda kiirendati. Kapten Eskola koondas oma kompanii paari päevaga eelväeks ja saabus sellega 30. detsembril 1918 jäälõhkujal Tarmo Tallinnasse.

Vabadussõja ajalukku on Eskola jätnud jälje just Narva vallutajana. Ajakirja Suomen Kuvalehti väitel andis talle sellise aunime peaminister Päts ise. Kompanii nipp seisnes üsna hulljulges jooksumarsis Narva jõest risti 8 km kauguselt Riigikülast otse Narva raekojale, kuhu jõuti 18. jaanuaril 1919 kl 17.20. Eskola määras kuulipildujad positsioonidele ja saatis patrullid linna puhastama. Õige varsti tuli neile appi 2. vabatahtlike kompanii.

Järgmisel päeval vabastati Narva täielikult. Vabatahtlike salk pidas raekojaesisel lippudega võiduparaadi, mida jäädvustas rohkem muusikateadlase ja etnograafina tuntud Armas Otto Väisänen. Tema tegi ka laialdaselt avaldatud foto Anto Eskolast, kes istus Narva jõe sillal oma ratsu seljas. 1920. aasta märtsis anti Narva kangelasele ka Vabadusrist.

 Soome lipp Narva raekoja ees 19. jaanuaril.1919
Narva raekoja ees rivistunud 1. kompanii. Ees kapten Anto Eskola ja tema kõrval kompanii aseülem, lipnik Sinisalo. | 1. Suomalaisen vapaajoukon 1. komppania raatihuoneen edustalla. Edessä seisovat komppanian päällikkö ja varapäällikkö. – Foto: A.O. Väisänen, Suomen Kuvalehti nro 7, 15.2.1919

Anto Eskola (1889–1968)

Anto Eskola oli Viron vapaussodan 1. suomalaisen vapaajoukon 1. komppanian päällikkö. Suunnitellusti vapaajoukon piti lähteä kerralla Viroon tammikuun 1919 puolivälissä, mutta pääministeri Pätsin pyynnöstä lähtöä nopeutettiin. Kapteeni Eskola kokosi komppaniansa etujoukoksi parissa päivässä ja saapui sen kanssa Tallinnaan jäänmurtaja Tarmolla 30. joulukuuta 1918.

Vapaussodan historiaan Eskola on jäänyt erityisesti Narvan valloittajana, jonka kunnianimen hän sai Suomen Kuvalehden mukaan itseltään pääministeri Pätsiltä. Komppanian tempaus oli varsin uhkarohkea juoksumarssi Narvajoen vartta 8 kilometrin päässä sijainneesta Riigikülasta suoraan Narvan raatihuoneelle, jonne saavuttiin 18. tammikuuta 1919 klo 17.20. Eskola määräsi konekiväärit asemiin ja lähetti partioita puhdistamaan kaupunkia. Kohta tueksi saapui jo vapaajoukon 2. komppania.

Seuraavana päivänä Narva oli kokonaan vapautettu. Vapaajoukko piti lippuineen voitonparaatin Raatihuoneen edustalla, mitä oli ikuistamassa paremmin kansatieteilijänä tunnettu A. O. Väisänen. Hän otti myös laajasti julkaistun kuvan Anto Eskolasta, joka istuu ratsunsa selässä Narvajoen sillalla. Narvan sankarille myönnettiin myös Viron vapaudenristi maaliskuussa 1920.

Kapten Anto Eskola Narva sillal 19. jaanuaril.1919
Vaade Narva jõe sillalt. Hobuste seljas kapten Eskola ja 1. kompanii aseülem, lipnik Sinisalo. | Näkymä Narvan sillalta, taustalla Hermanninlinna. Hevosten selässä kapteeni Eskola ja 1. komppanian varapäällikkö Sinisalo. – Foto: A.O. Väisänen, Suomen Kuvalehti nro 7, 15.2.1919

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Foto Parikas, Eesti sõjaväe sõdur Eskola talvises sõdurimundris, Fotis 1919
  2. Narvan kirkkoherra J.W. Kajander, Hätähuuto Virosta, Helsingin Sanomat 7.12.1918
  3. Ensimmäiset suomalaiset joukot saapuneet Viroon, Uusi Suometar 31.12.1918
  4. Aumööga on meie ohvitserid Soome leitnandi Eskola'le annetanud, kes meile appi tulnud esimese Soome väesalga juhatajaks ja organiseerijaks on, Päevaleht 2.1.1919
  5. Kunniamiekka suomalaiselle luutnantti Eskolalle, Uusi Suomi 10.1.1919
  6. Suomen pojat tulessa (Kahalan taistelu), Uusi Suomi 10.1.1919
  7. Narvan valloitus. Suomalaiset joukot ensimmäisinä. – "Suomen ilta" Tallinnassa, Uusi Suomi, STT 21.1.1919
  8. Suomalaiset valloittivat Narvan, Turun Sanomat 22.1.1919
  9. Yksityiskohtaisia kuvauksia Narvan valloituksesta. Suomalaiset keskeyttivät punikkien tanssiaiset. Trotski pääsi viime tingassa pakoon, Loviisan Sanomat 24.1.1919
  10. Konstantin Päts: kapteeni Eskolalle jää ainiaaksi Narvan sankarin nimi. Turun Sanomat 25.1.1919
  11. Lisätietoja Narvan valloituksesta, Uusi Suomi 28.1.1919
  12. Ylennyksiä Ekströmin pataljoonassa, Uusi Suomi 29.1.1919
  13. Nuoren soturin [Georg Långström] viimeinen matka, Uusi Suomi 5. 2.1919
  14. Kuinka Narvan valloitus tapahtui, Anto Eskolan haastattelu, Helsingin Sanomat 5.2.1919
  15. Foto Parikas, Kapteeni Eskola virolaisilta saamansa kunniamiekka käsissään, Suomen Kuvalehti 8.2.1919
  16. Suomen lippu Narvan raatihuoneella, Suomen Kuvalehti (etusivu) nro 7, 15.2.1919
  17. Lähempiä tietoja Narvan ym. taisteluista, Hämeen Sanomat 19.2.1919
  18. Täna aasta eest vabastati enamlastelt Narva, Päewaleht 19.1.1920
  19. Narva linna pidustused, Kaja 21.1.1920
  20. Vilho Helanen, Suomalaiset Viron vapaussodassa, Kirja 1921
  21. Vironkävijäin sankaripatsas paljastettu, Iltalehti 28.5.1923
  22. Mälestusi neilt päevilt, Narva Postimees 18.1.1919
  23. Suomalaisten uhkarohkea tunkeutuminen kaupunkiin on muistettu, Helsingin Sanomat 19.1.1929
  24. Kui vaenlase ikkest vabanes kodumaa. Ülevate tunnetega pidupäevad, Narva Postimees 19.1.1929
  25. Narva vabastamine. Soomlaste rünnak vaenlase seljataga olevasse linna, Waba Maa 19.1.1929
  26. Kuidas sündis Narva vabastamine 10 a. eest, Virumaa Teataja 19.1.1929
  27. Vabastuspäev Narvas. Linnavolikogu pidulik koosolek, Waba Maa 20.1.1929
  28. Oskar Kurvits (toim.), Vabadusmonument II. Soome abiväed Eesti Vabadussõjas, Vabadussõja Mälestamise Komitee väljaanne, Tallinn 1936
  29. Soome iseseisvuspäeva pühitsemine Eestis, Päewaleht 7.12.1938
  30. Sangar Vabadussõjast kapten A. Eskola 65 a., Stockholms-Tidningen Eestlastele, 12.1.1955
  31. Kapten Anto Eskola suri Montrealis, Vaba Eestlane 28.9.1968
  32. Sünnipäevajuttu Elmar Kirotariga, Vaba Eesti Sõna 8.5.1969
  33. Jaak Pihlak – Mati Strauss – Ain Krillo, Eesti Vabaduse Risti Kavalerid, Vabadussõja Ajaloo Selts 2016
  34. Mirko Harjula, ”Ryssänupseerit”. Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914-1956. Books on Demand 2013
  35. 1. suomalainen vapaajoukko, Wikipedia (soome)
  36. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)