Anto Eskola
Eesti Vabadussõja ehk kõige legendaarsem Soome vabatahtlik, kes alustas Narva vabastamist hulljulge jooksumarsiga linnale.
Anto Eskola oli vabadussõja 1. Soome vabatahtlike salga 1. kompanii ülem. Kavakohaselt pidi vabatahtlike salk minema Eestisse ühekorraga 1919. aasta jaanuari keskel, kuid peaminister Pätsi palvel seda kiirendati. Kapten Eskola koondas oma kompanii paari päevaga eelväeks ja saabus sellega 30. detsembril 1918 jäälõhkujal Tarmo Tallinnasse.Vabadussõja ajalukku on Eskola jätnud jälje just Narva vallutajana. Ajakirja Suomen Kuvalehti väitel andis talle sellise aunime peaminister Päts ise. Kompanii nipp seisnes üsna hulljulges jooksumarsis Narva jõest risti 8 km kauguselt Riigikülast otse Narva raekojale, kuhu jõuti 18. jaanuaril 1919 kl 17.20. Eskola määras kuulipildujad positsioonidele ja saatis patrullid linna puhastama. Õige varsti tuli neile appi 2. vabatahtlike kompanii.
Järgmisel päeval vabastati Narva täielikult. Vabatahtlike salk pidas raekojaesisel lippudega võiduparaadi, mida jäädvustas rohkem muusikateadlase ja etnograafina tuntud Armas Otto Väisänen. Tema tegi ka laialdaselt avaldatud foto Anto Eskolast, kes istus Narva jõe sillal oma ratsu seljas. 1920. aasta märtsis anti Narva kangelasele ka Vabadusrist.
Anto Eskola (1889–1968)
Anto Eskola oli Viron vapaussodan 1. suomalaisen vapaajoukon 1. komppanian päällikkö. Suunnitellusti vapaajoukon piti lähteä kerralla Viroon tammikuun 1919 puolivälissä, mutta pääministeri Pätsin pyynnöstä lähtöä nopeutettiin. Kapteeni Eskola kokosi komppaniansa etujoukoksi parissa päivässä ja saapui sen kanssa Tallinnaan jäänmurtaja Tarmolla 30. joulukuuta 1918.Vapaussodan historiaan Eskola on jäänyt erityisesti Narvan valloittajana, jonka kunnianimen hän sai Suomen Kuvalehden mukaan itseltään pääministeri Pätsiltä. Komppanian tempaus oli varsin uhkarohkea juoksumarssi Narvajoen vartta 8 kilometrin päässä sijainneesta Riigikülasta suoraan Narvan raatihuoneelle, jonne saavuttiin 18. tammikuuta 1919 klo 17.20. Eskola määräsi konekiväärit asemiin ja lähetti partioita puhdistamaan kaupunkia. Kohta tueksi saapui jo vapaajoukon 2. komppania.
Seuraavana päivänä Narva oli kokonaan vapautettu. Vapaajoukko piti lippuineen voitonparaatin Raatihuoneen edustalla, mitä oli ikuistamassa paremmin kansatieteilijänä tunnettu A. O. Väisänen. Hän otti myös laajasti julkaistun kuvan Anto Eskolasta, joka istuu ratsunsa selässä Narvajoen sillalla. Narvan sankarille myönnettiin myös Viron vapaudenristi maaliskuussa 1920.
Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa
- Pilt/Kuva: Foto Parikas, Eesti sõjaväe sõdur Eskola talvises sõdurimundris, Fotis 1919
- Narvan kirkkoherra J.W. Kajander, Hätähuuto Virosta, Helsingin Sanomat 7.12.1918
- Ensimmäiset suomalaiset joukot saapuneet Viroon, Uusi Suometar 31.12.1918
- Aumööga on meie ohvitserid Soome leitnandi Eskola'le annetanud, kes meile appi tulnud esimese Soome väesalga juhatajaks ja organiseerijaks on, Päevaleht 2.1.1919
- Kunniamiekka suomalaiselle luutnantti Eskolalle, Uusi Suomi 10.1.1919
- Suomen pojat tulessa (Kahalan taistelu), Uusi Suomi 10.1.1919
- Narvan valloitus. Suomalaiset joukot ensimmäisinä. – "Suomen ilta" Tallinnassa, Uusi Suomi, STT 21.1.1919
- Suomalaiset valloittivat Narvan, Turun Sanomat 22.1.1919
- Yksityiskohtaisia kuvauksia Narvan valloituksesta. Suomalaiset keskeyttivät punikkien tanssiaiset. Trotski pääsi viime tingassa pakoon, Loviisan Sanomat 24.1.1919
- Konstantin Päts: kapteeni Eskolalle jää ainiaaksi Narvan sankarin nimi. Turun Sanomat 25.1.1919
- Lisätietoja Narvan valloituksesta, Uusi Suomi 28.1.1919
- Ylennyksiä Ekströmin pataljoonassa, Uusi Suomi 29.1.1919
- Nuoren soturin [Georg Långström] viimeinen matka, Uusi Suomi 5. 2.1919
- Kuinka Narvan valloitus tapahtui, Anto Eskolan haastattelu, Helsingin Sanomat 5.2.1919
- Foto Parikas, Kapteeni Eskola virolaisilta saamansa kunniamiekka käsissään, Suomen Kuvalehti 8.2.1919
- Suomen lippu Narvan raatihuoneella, Suomen Kuvalehti (etusivu) nro 7, 15.2.1919
- Lähempiä tietoja Narvan ym. taisteluista, Hämeen Sanomat 19.2.1919
- Täna aasta eest vabastati enamlastelt Narva, Päewaleht 19.1.1920
- Narva linna pidustused, Kaja 21.1.1920
- Vilho Helanen, Suomalaiset Viron vapaussodassa, Kirja 1921
- Vironkävijäin sankaripatsas paljastettu, Iltalehti 28.5.1923
- Ilmari Wirkkala, Viron laivaston osanotosta Narvan valloitukseen, Hakkapeliitta 23.2.1929
- Mälestusi neilt päevilt, Narva Postimees 18.1.1929
- Suomalaisten uhkarohkea tunkeutuminen kaupunkiin on muistettu, Helsingin Sanomat 19.1.1929
- Kui vaenlase ikkest vabanes kodumaa. Ülevate tunnetega pidupäevad, Narva Postimees 19.1.1929
- Narva vabastamine. Soomlaste rünnak vaenlase seljataga olevasse linna, Waba Maa 19.1.1929
- Kuidas sündis Narva vabastamine 10 a. eest, Virumaa Teataja 19.1.1929
- Vabastuspäev Narvas. Linnavolikogu pidulik koosolek, Waba Maa 20.1.1929
- Hõimu- ja sõjavelled viibisid külas, Põhja Eesti, Narva ja Alutaguse häälekandja 12.6.1930
- Pudemeid soomlaste külaskäigust, Virumaa Teataja 14.6.1930
- Matti Parviainen, Narvan taisteluissa, Suomen Vapaussota 5/1934
- Oskar Kurvits (toim.), Vabadusmonument II. Soome abiväed Eesti Vabadussõjas, Vabadussõja Mälestamise Komitee väljaanne, Tallinn 1936
- Soome iseseisvuspäevaks. "Mõne nädala pärast täitub 20 aastat Soome vabatahtlike esimese rühma saabumisest Tallinna kpt. A. Eskola juhatusel." Uus Eesti 6.12.1938
- Soome iseseisvuspäeva pühitsemine Eestis, Päewaleht 7.12.1938
- Sangar Vabadussõjast kapten A. Eskola 65 a., Stockholms-Tidningen Eestlastele, 12.1.1955
- Kapten Anto Eskola suri Montrealis, Vaba Eestlane 28.9.1968
- Sünnipäevajuttu Elmar Kirotariga, Vaba Eesti Sõna 8.5.1969
- Jaak Pihlak – Mati Strauss – Ain Krillo, Eesti Vabaduse Risti Kavalerid, Vabadussõja Ajaloo Selts 2016
- Mirko Harjula, ”Ryssänupseerit”. Ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914-1956. Books on Demand 2013
- 30. joulukuuta 1918. Unohtumaton päivä Viron–Suomen veljeydessä, Estofennia 30.12.2018
- Eesti ja Soome lugu Helsingi Hietaniemis, Hietaniemen Viro-opas, Pekka Linnainen 2010–
- 1. suomalainen vapaajoukko, Wikipedia (soome)
- Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)