Sillameistrid | Siltamestareita

Rosa Salmelin

Õlletööstuses väljapaistvat karjääri teinud leskproua ja viie lapse üksikhooldaja, kellest sai Eesti esimene naiskonsul – ja seda ka Soomes.

Rosa Salmelin tegi naisterahva kohta erandlikku karjääri nii õlletööstuses kui ka Soome-Eesti suhetes. Tema abikaasa Sulo Salmelin oli Eesti esimene aukonsul Tamperes, kelle välisminister Hans Rebane nimetas ametisse 1928. aastal. Talle kuulus õlletööstus Oy Pyynikki, kus valmistati linnase- ja karastusjooke ning mineraalvett. Konsul suri ootamatult 1930. aasta märtsis, vaid kaks aastat pärast ametisse nimetamist. Rosa Salmelin jäi viie lapsega üksi, kusjuures noorim oli kaheaastane, kuid ta asus õlletööstust juhtima ja võttis ka konsulaadi „ajutiselt enda hoole alla”.

Olgugi et Soome majanduslik seis oli Rosa Salmelini juhikarjääri alguses vilets, hakkas ettevõte tema käe all hästi arenema. Saadik Aleksander Hellat küsis kirja teel Eesti valitsuse arvamust selle kohta, kas Rosa Salmelin võiks võtta üle ka mehe konsuliameti, „sest ei meie ega Soome seadused keela naisel konsulina tegutsemast”. Hellat sai välisministeeriumilt lakoonilise vastuse „minister (Jaan Lattik) ei ole nõus” ja soovituse otsida uus konsulikandidaat. Järgmiseks saadikuks sai Hans Rebane, kes pöördus 1933. aastal uuesti välisministeeriumi poole. Ta nentis, et proua Salmelin on hoidnud Eesti konsulaati pärast mehe surma alaliselt töös. Rebane kirjeldas naise teeneid ja huvi Eesti asja vastu ning tõdes samuti, et tema arusaama kohaselt on Soomes naise valimisele konsuliks seaduslikke takistusi sama vähe kui Eestis.

Hans Rebase kiri veenis välisminister Julius Seljamaad lõplikult, nii et viimane nimetas 20. novembril 1933 Rosa Salmelini riigi aukonsuliks Tamperes ja Häme maakonnas. Lahkhelisid tekitanud otsus osutus meediavõiduks. Salmelin oli esimene naiskonsul nii Soomes kui ka tegelikult kogu Euroopas, sest ülejäänud riigid olid seni nimetanud ametisse vaid mehi. Press oli temast huvitatud ja paistab, et ka ta ise näitas ajakirjanike vastu üles suurt külalislahkust.


Rosa Salmelin (1890–1963)

Rosa Salmelin teki naiselle poikkeuksellisen uran panimoteollisuudessa ja niin myös suomalais-virolaisissa suhteissa. Hänen puolisonsa Sulo Salmelin oli Viron ensimmäinen kunniakonsuli Tampereella, jonka ulkoministeri Hans Rebane määräsi tehtävään vuonna 1928. Hän omisti panimoyhtiön Oy Pyynikki, joka valmisti mietoja mallasjuomia, virvoitusjuomia ja kivennäisvesiä. Konsuli kuoli yllättäen maaliskuussa 1930, vain kaksi vuotta nimityksensä jälkeen. Rosa Salmelin jäi yksin viiden lapsen kanssa, joista nuorin oli kaksivuotias, mutta hän siirtyi panimoyhtymän johtajaksi ja otti myös konsulaatin ”väliaikaiseen hoitoon”.

Vaikkakin Suomen taloudellinen tilanne oli Rosa Salmelinin johtajakauden alussa heikko, hän sai yhtiönsä hyvälle kehitysuralle. Lähettiläs Aleksander Hellat tiedusteli kirjeitse Viron hallituksen kantaa, voisiko Rosa Salmelin seurata miestään myös konsulin virassa, ”koska meidän ja Suomenkaan laki ei estä naisen toimimista konsulina”. Hellat sai ulkoministeriöstä lakonisen vastauksen ”ministeri (Jaan Lattik) ei suostu” ja kehotuksen etsiä uusi konsuliehdokas. Seuraavaksi lähettilääksi tuli Hans Rebane, joka kääntyi vuonna 1933 uudelleen ulkoministeriönsä puoleen. Hän totesi, että rouva Salmelin on miehensä kuoleman jälkeen pitänyt Viron konsulaattia katkeamatta avoinna. Rebane esitteli tämän ansioita ja kiinnostusta Viron asioihin sekä totesi myös saaneensa sen käsityksen, ettei naisen valinnalle konsuliksi ole lainsäädännöllisiä esteitä sen paremmin Suomessa kuin Virossa.

Hans Rebasen kirje vakuutti lopulta ulkoministeri Julius Seljamaan, joka 20. marraskuuta 1933 nimitti Rosa Salmelinin maansa kunniakonsuliksi Tampereelle ja Hämeen maakuntaan. Kitkainen päätös osoittautui mediavoitoksi. Salmelin oli ensimmäinen naiskonsuli myös Suomen maaperällä ja itse asiassa koko Euroopassa, sillä muut maat olivat tähän asti nimittäneet vain miehiä. Lehdistö oli hänestä kiinnostunut ja hän itsekin vaikuttaa osoittaneen runsasta vieraanvaraisuutta lehtien edustajille.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Rosa Salmelin ja tema poeg, Oy Pyynikki tegevdirektor Simo Salmelin, u 1945, Tampere muuseumikeskuse "Vapriikki" pildikogu
  2. Eesti välisministeeriumi ja Helsingi saatkonna kirjavahetus 1928–1933, Saaga, Rahvusarhiiv
  3. Ensimmäinen naiskonsuli Suomessa, Helsingin Sanomat 12.12.1933
  4. Eesti nais-aukonsul, Kaja 13.12.1933
  5. Esimese Eesti naiskonsuli jutul. Diplomaat ja ärimees ühes isikus, Waba Maa 11.5.1934
  6. Eesti ainsat naiskonsulit külastamas, Uus Eesti 8.7.1939
  7. Teollisuusneuvos Rosa Salmelin, 70-vuotiskuva, Martta Terävä 1960
  8. Teollisuusneuvos Rosa Salmelin kuollut, Helsingin Sanomat 21.2.1963
  9. Tanja Hellsten, Rosa Salmelin, Kansallisbiografia 23.06.2000