Sillameistrid | Siltamestareita

Mikko Repo

Savonlinnast pärit ehitusmeister, kes muutis koos sadade teiste ehitajatega nii Tallinna linnapilti kui ka igapäevaelu.

Mikko Repo kuulus Karjala evakueeritute hulka, kelle kodud jäid sõjas Nõukogude Liidule. Savonlinna rajatud ehitusettevõte jõudis kümne aastaga riigi suurimate hulka. Repo Oy oli nii otse kui ka alltöövõtjate kaudu üks olulisemaid tööandjaid Ida-Soome kõige suurema töötute arvuga piirkondades, nagu Kainuu ja Põhja-Karjala. Tallinna uus suurhotell oli Mikko Repo esimene rahvusvaheline ehitusprojekt. Leping allkirjastati 13. märtsil 1969 ja juba aprillis võis Tallinna kesklinnas kuulda Savo murded – esimesed 120 veel nimeta hotelli ehitajat seadsid end sisse. Nad majutati Mustamäele vast valminud majja aadressiga Sütiste tee 12, mille eriteenuste hulka kuulusid oma kauplus, miilitsajaoskond ja minikonsulaat, Soome Leningradi peakonsulaadi filiaal.

Suvel pandi hotelli nimeks Viru, misjärel ehitajate arv juba kahekordistus. Kui peatöövõtja sai Mustamäelt kortereid juurde, tegutses ehitusplatsil korraga kõige rohkem umbes 430 inimest. 1971. aasta septembris tutvustas ajaleht Helsingin Sanomat üleandmiseks peaaegu valmis hotelli, mille panoraami näitasid valmis tööga rahul tegevjuht Mikko Repo ja vastutav ehitusmeister Reino Nykänen 23. korruse terrassilt – sellelt samalt, mis pandi klientide eest hoolikalt luku ja riivi taha. Ehitajaid oli veel veidi üle 300. Kokku ehitas hotelli kolme aasta jooksul 1400 soomlast, sest kaader voolas kõvasti.

Enamik Tallinnasse saabunutest olid pereinimesed, kuid Soome naasis neid ligi saja võrra rohkem. Abielud äratasid pressi tähelepanu ja Mikko Repo esitleti kui Soome suurimat isameest. Ajakirja Suomen Kuvalehti väitel oli Viru hotelli ehitamise lõppjärk üks suur pidutsemine – 1971. aasta parimatel nädalatel toimus 3–4 pulma, nende järel abikaasade uuele kodumaale ärasaatmise peod. Ajakiri nentis, et eestlastest saab uus rahvusvähemus, kes on küll üle Ida-Soome laiali valgunud – Joensuusse, Kuopiosse, Savonlinna ning maapiirkondade kirikuküladesse. Selliste perede järeltulijate hulka kuulub tänapäeva tuntud soome-eesti kirjanik Sofi Oksanen, kelle ema on sündinud Haapsalus.

Mikko Repo ehitusettevõte läks 30. detsembril 1971 pankrotti. Probleemid said alguse kahe kindlustusettevõtte ühinemisest, mistõttu muutusid rahastaja tingimused karmimaks. Hiljem arvati, et Repo ehitas Viru hotelli liiga kvaliteetselt, sest Soomes oli ehitamise tase tol ajal palju viletsam. Tegelikult oli hotelliprojekt tulus ega kukutanut Repot, samuti ei teinud seda 1969. aasta detsembris ehitusplatsil süttinud tulekahju. Aruande kohaselt ületasid Repo Oy varad võlgu enam kui miljoni margaga – ettevõte polnud lihtsalt likviidne. 95% ulatuses valminud Viru hotelli ehituse lõpetas Soome riigi rahastusel uus, suurte ehitusettevõtete koondis Finn-Stroi, millest sai peagi peamine tegija ka teistel Nõukogude Liidu ehitushangetel.


Mikko Repo (1932–2012)

Mikko Repo kuului Karjalan evakkoihin, joiden koti jäi sodassa Neuvostoliitolle. Kymmenessä vuodessa hänen Savonlinnaan perustamansa rakennusliike nousi maan suurimpien joukkoon. Repo Oy oli suoraan ja alihankkijoidensa kautta merkittävä työllistäjä itäisen Suomen pahimmilla työttömyysalueilla, kuten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Tallinnan uusi suurhotelli oli Mikko Revolle ensimmäinen kansainvälinen rakennusurakka. Sopimus allekirjoitettiin 13. maaliskuuta 1969 ja jo huhtikuussa savolaismurteet kaikuivat Tallinnan keskustassa, kun vielä nimettömän hotellin ensimmäiset 120 rakentajaa asettautuivat kaupunkiin. Heidät majoitettiin Mustamäelle vastavalmistuneeseen taloon, osoitteeseen Sütiste 12, jonka erikoispalveluihin kuuluivat oma kauppa, oma miliisiasema ja oma minikonsulaatti, Suomen Leningradin-pääkonsulaatin toimipiste.

Kesällä hotelli sai nimen Viru, jolloin rakentajien määrä nousi jo kaksinkertaiseksi. Enimmillään työmaalla ahersi noin 430 henkeä, kun urakoitsija sai Mustamäeltä käyttöönsä lisää huoneistoja. Syyskuussa 1971 Helsingin Sanomat esitteli lähes luovutuskuntoista hotellia, jonka näköalaa valmiista työstään tyytyväiset toimitusjohtaja Mikko Repo ja vastaava rakennusmestari Reino Nykänen esittelivät 23. kerroksen terassilta – samalta, joka sitten pantiin visusti säppiin yleisöltä. Rakennusmiehiä oli vielä hiukan yli 300. Kaikkiaan hotellia rakentaneiden määrä nousi kolmessa vuodessa 1400 suomalaiseen, sillä väkeä vaihtui vilkkaasti.

Valtaosa Tallinnaan saapuneista rakentajista oli perheellisiä miehiä, mutta Suomeen heitä palasi lähes sata enemmän. Avioliitot herättivät lehdistössä huomiota ja Mikko Repoa esiteltiin kuin Suomen suurinta puhemiestä. Suomen Kuvalehden mukaan Virun rakentamisen loppuvaihe oli yhtä juhlaa: parhaimpiin viikkoihin syksyllä 1971 sattui kolmet neljät häät ja niiden päälle puolisoiden saattojuhlat uuteen kotimaahan. Lehti totesi Suomen saaneen virolaisista aivan uuden kansallisen vähemmistön, joka kuitenkin levittäytyi laajalle alueelle Itä-Suomeen, kuten Joensuuhun, Kuopioon ja Savonlinnaan sekä maaseudun kirkonkyliin. Perheiden jälkeläisiin kuuluu aikamme tunnetuin suomalais-virolainen kirjailija Sofi Oksanen, jonka äiti on syntyisin Haapsalusta.

Mikko Repo haki rakennusliikkeensä konkurssiin 30. joulukuuta 1971. Ongelmat alkoivat kahden vakuutusyhtiön fuusiosta, jossa rahoittaja vaihtui tiukempaan. Jälkipuheissa arveltiin, että Repo rakensi Viru-hotellin liian hyvin, sillä Suomessa rakentamisen taso oli samaan aikaan paljon alhaisempi. Tosiasiassa hotellihanke oli varsin tuottava, eikä siten Repoa kaatanut, eikä joulukuussa 1969 työmaalla syttynyt tulipalokaan. Selvityksessä Repo Oy:n varat ylittivät velat reilusti yli miljoonalla markalla – yhtiöltä vain loppui maksuvalmius. 95-prosenttisesti valmiin Viru-hotellin viimeisteli Suomen valtion rahoituksella uusi, suurten rakennusyhtiöiden yhteenliittymä Finn-Stroi, joka pääsi kohta keskeiseen asemaan muissakin Neuvostoliiton rakennushankkeissa.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Margit Kilumets, Viru.Vabaduse saatkond, Amrion 2013
  2. Tallinna hotellin urakka Savonlinnaan, Helsingin Sanomat 14.3.1969
  3. "Kajaani on ääretult kaugel", Eesti Päevaleht 26.6.1969
  4. Soomlased ehitavad Tallinnas, Vaba Eestlane 26.9.1969
  5. Tallinna kõrgehitusele nimeks hotell "Viru", Vaba Eestlane 9.7.1969
  6. Ajankuva. Suomalaiset rakentavat Tallinnaan hotellin, Yle 31.10.1969, Elävä arkisto
  7. Raimo Suurkuukka, Tallinnan hotellin 19. kerros on valmis, Helsingin Sanomat 10.5.1970
  8. Mikko Repo mukaan Pääjärven kilpaan, Helsingin Sanomat 3.12.1970
  9. Maija-Liisa Peltonen, Viru-hotelli pian luovutuskunnossa, Helsingin Sanomat 23.9.1971
  10. Repo Oy konkurssiin, Helsingin Sanomat 31.12.1971
  11. 'Mie kaauin takauspullaan', Helsingin Sanomat 6.1.1972
  12. Miljoona riittänee valtiolta Viruun, Helsingin Sanomat 22.1.1972
  13. Milliseks kujuneb valmis saades suurhotell ”Viru”? Eesti Päevaleht 18.3.1972
  14. Suomen Kuvalehti Eestist toodud miniaid külastamas, Eesti Päevaleht 26.7.1972
  15. Viikkosanomat: Kekkonenile ehitati "Viru" hotelli sviit, Eesti Päevaleht 26.7.1972
  16. Vararikko ei nitistänyt Mikko Revon liiketoimia, Helsingin Sanomat 10.4.1973
  17. Tuomas Keskinen, Idänkauppa 1944–1987, Kauppalehti 1987
  18. Sakari Nupponen, Aikamatka Viruun (Viru hotell ja tema aeg), Ajatus Kirjat 2007
  19. Sofi Oksasen Viro, Yle Elävä arkisto 28.10.2011
  20. Kaja Roomets, Kilumets: "Repod väärinuks Viru hotelli dokfilmis enamat!", Õhtuleht 9.4.2013