Sillameistrid | Siltamestareita

Kirsti Narinen

Väsimatu Soome ja Eesti suhete eestvõitleja, kes alustas viisadega tegelemisest ning jõudis suursaadikuna Talsingi idee arendamiseni.

Kirsti Narinen alustas 2014. aastal Tallinnas Soome suursaadikuna tööd tavatus olukorras: ta oskas kohalikku keelt, tundis varasema lähetuse põhjal ühiskonda ning omas suhtevõrgustikku juba 1990. aastate algusest. Ta elas Eesti jaoks murrangulised aastad ka isiklikult läbi, töötades Leningradis asunud peakonsulaadis ning Soome välisministeeriumi Baltimaade eest vastutava ametniku ja nõunikuna Tallinnas. Narineni teine ametiaeg Eestis tähendas varasemaid sidemeid kasutades uue aja koostöövõrgustike loomist. Konkreetsed uuendused olid näiteks Narva ja Tartu aukonsulaatide taasavamine, majanduselu eksperdivõrgustiku loomine ja SuomiSauna mõttekoja loomine Tallinna Tehnikaülikooli innovatsioonikeskuses Mektor.

Narineni esimesed kokkupuuted Tallinnaga olid aga hoopis teistlaadi. Viisadega tegelev ametnik, tol ajal veel neiupõlvenimega Päällysaho, sõitis aastatel 1986–1987 Leningradi peakonsulaadist kord kuus Tallinnasse Mustamäe kahetoalises korteris asuvasse konsulaarpunkti viisasid väljastama. Samast peakonsulaadist jälgis ta Eesti taasiseseisvumist ja Nõukogude Liidu lagunemist aastakümne vahetusel. 1992.–1993. aastal tegeles ta Baltimaade temaatikaga ministeeriumis ja selle loomulikuks jätkuks oli suundumine Tallinnasse suursaatkonna nõunikuks.

Iseseisvuse algus oli haruldaselt kiire aeg. Eesti ehitas ühiskonda paljudes osades nullist või isegi veel madalamalt. Saatkonna noor nõunik istus läbirääkimistelaua taga, kui Soome ja Eesti arutasid viisavabaduse kehtestamist. Viisajärjekorrad pingestasid suhteid, sest eestlased soovisid innukalt avada ust läände. Viisasid tuli nagu konveierilt, kuid ikkagi ületas nõudmine pakkumise. Päällysaho surus koos konsuli Timo Täyryneniga julgelt läbi mitmekordsete viisade andmise laiendamise. Nad teatasid välisministeeriumile, et kui keegi vastu pole, siis laiendavad nad mitmekordsete viisade andmist. Vastust päevase tähtaja jooksul ei saadud ja nii tegevust muudetigi. Ministeerium otseselt ei tänanud, aga praktika näitas kiiresti, et tehtud otsus oli õige.

Administreerimise eest vastutava nõunikuna oli Päällysaho tegevuse keskmes ka siis, kui Soome ja Eesti tagastasid üksteisele osana järjepidevuse põhimõttest endised saatkonnahooned. Mahukas renoveerimisprojekt oli oluline ka isiklikus plaanis: tööobjekti juhist Ossi Narinenist sai Tallinna Toomkirikus Kirsti abikaasa.

Ka üks teine kohtumine oleks võinud saada ajalooliseks. Välisasjade sekretär Päällysaho kutsuti 1993. aasta juulis tähtsaks liigitatud visiidi reisijuhiks. Sellel osalesid Peterburi linnapea Anatoli Sobtšak ja Eesti värske president Lennart Meri. Külalised viidi saarele.„Istusin teiste hulka. President Meri märkis, et olen ühendav lüli Peterburi ja Tallinna vahel,” meenutab Narinen välisministeeriumi 100. aastapäeva raamatus. Tegemist oli salajase nõupidamisega, kus Sobtšak ja Meri arutasid president Mauno Koivisto vahendusel Eesti ja Vene suhete valupunkte. Õhtu lõpetuseks kutsus Sobtšaki välissuhete nõunik Narineni (Päällysaho) randa jalutama. Väsimus sai naisest siiski võitu ja jalutuskäik jäi ära. Tagantjärele on Narinen mõelnud, et ehk oleks pidanud olema uudishimulikum. Sai ju nõunikust, Vladimir Putinist, hiljem Venemaa president.

Tegelikult on üllatav, et Narinen õhtusele jalutuskäigule ei läinud. Teda on peetud julgeks ja sirgjooneliseks inimeseks, kes oskab vahepeal vältida diplomaatia ja protokolliga seotud keerdkäike. Selline tegevusviis on sobinud hästi Eesti vaimueluga. Ladus eesti ja vene keele oskus on taganud otsekontaktid kõigiga ning andnud võimaluse tegevuseks, mille puhul on olnud vaid ühised eesmärgid ja ühised huvid ning ühine tee nende saavutamiseks. Pikaajalised võrgustikud on olnud toimivad. „It's all about networks” on üks tema lemmiklauseid.


Kirsti Narinen (s. 1960)

Kirsti Narinen aloitti Suomen suurlähettiläänä Tallinnassa 2014 poikkeuksellisesta lähtökohdasta: hän osasi jo valmiiksi kielen, tunsi yhteiskunnan aiemman komennuksensa perusteella ja omasi suhdeverkoston 1990-luvun alusta lähtien. Hän oli elänyt itse läpi Viron murrosvuodet Leningradin pääkonsulaatissa, ulkoministeriön Baltiasta vastaavana ns. deskivirkamiehenä sekä neuvoksena Tallinnassa. Narisen toinen toimikausi Virossa merkitsikin uuden ajan yhteistyöverkostojen rakentamista vanhaa hyväksi käyttäen. Konkreettisia uudistuksia olivat mm. Narvan ja Tarton kunniakonsulaattien uudelleen avaaminen, liike-elämän asiantuntijaverkoston luominen ja SuomiSauna-ajatuspajan rakentaminen Tallinnan teknillisen korkeakoulun innovaatiokeskus Mektoryyn.

Narisen ensimmäiset kosketukset Tallinnaan olivat toisenlaiset. Viisumivirkailija, tuolloin vielä tyttönimellä Päällysaho, tuli 1986–1987 Leningradin pääkonsulinvirastosta kerran kuukaudessa kirjoittamaan viisumeja Mustamäellä sijaitsevan kaksion konsulipalvelupisteeseen. Samaisesta pääkonsulaatista hän seurasi Viron uudelleenitsenäistymistä ja Neuvostoliiton hajoamista vuosikymmenen taitteessa. Vuonna 1992–1993 hän pyörähti Baltia-asioissa ministeriössä ja sen luontevana jatkona tuli Tallinnaan suurlähetystön kakkosvirkamieheksi ja lähetystöneuvokseksi.

Itsenäisyyden alkukausi oli harvinaisen kiihkeää aikaa. Viro rakensi yhteiskuntaansa monin paikoin nollapisteestä sen alapuoleltakin. Nuori lähetystöneuvos  istui neuvottelupöydissä, kun Suomi ja Viro neuvottelivat viisumivapaudesta. Viisumijonot hiersivät suhteita, kun virolaiset innolla halusivat avata ovensa länteen. Viisumeita kirjoitettiin liukuhihnalta, mutta tarve ylitti silti kysynnän. Päällysaho ajoi yhdessä konsuli Timo Täyrysen kanssa rohkeasti läpi monikertaviisumien lisäämisen. He ilmoittivat ulkoministeriölle, että ”ellette vastusta, lisäämme monikertaviisumeita”. Vastausta ei päivän määräajassa kuulunut, joten käytäntöä muutettiin. Ministeriö ei kiittänyt, mutta käytäntö osoitti nopeasti, että ratkaisu oli oikea.

Hallinnosta vastaavana neuvoksena Päällysaho oli ytimessä myös, kun Suomi ja Viro palauttivat osana jatkuvuuden periaatetta vanhat lähetystörakennukset toisille. Valtava entisöintiurakka muodostui myös henkilökohtaisesti kohtalokkaaksi: työmaan kohdepäälliköstä Ossi Narisesta tuli Toompean tuomiokirkossa aviomies.

Eräs toinen tapaaminen sen sijaan olisi voinut muuttua historialliseksi. Ulkoasiainsihteeri Päällysaho kutsuttiin heinäkuussa 1993 tärkeäksi luonnehditun vierailun "matkanjohtajaksi". Mukana oli Pietarin pormestari Anatoli Sobtšak ja Viron tuore presidentti Lennart Meri. Vieraat vietiin saareen. ”Istuin joukkoon. Presidentti Meri totesi, että olin yhdistävä tekijä Pietarin ja Tallinnan välillä”, toteaa Narinen ulkoministeriön 100-vuotisjuhlakirjassa. Kyseessä oli salainen neuvottelu, jossa Sobstšak ja Meri neuvottelivat Viron ja Venäjän suhteiden kipupisteestä presidentti Koiviston toimiessa takapiruna. Illan päätteeksi Sobstšakin ulkosuhteiden neuvonantaja kutsui Narisen (Päällysahon) kävelylle rantakallioille. Väsymys kuitenkin voitti. Jälkeenpäin Narinen on miettinyt, että ehkä olisi pitänyt olla uteliaampi. Apulaisesta, Vladimir Putinista, tuli myöhemmin Venäjän presidentti.

Sinänsä on yllättävää, ettei Narinen lähtenyt iltakävelylle. Häntä on pidetty rohkeana ja suoraviivaisena toimijana, joka oikaisee välillä diplomatian ja protokollan kiemurat. Tällainen toimintatapa on sopinut hyvin virolaiseen mielenmaisemaan. Sujuva viron- ja venäjänkielen taito on mahdollistanut suoran kontaktin kaikkiin sekä antanut mahdollisuuden toimintamalliin, jossa on ollut vain yhteinen tavoite ja etu – ja yhteinen tapa nämä saavuttaa. Pitkän kaaren verkostot ovat kantaneet. "It's all about networks", on yksi hänen lempilauseensa.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Suomen 100-vuotispäivän vastaanotolla suurlähetystössä 6.12.2017, Sven Tupits
  2. Jussi Pekkarinen, Kohtu 4, Suomen Tallinnan-lähetystön tarina, SKS 2015
  3. Suomen lähettilään kohtelu ällistytti Virossa, Helsingin Sanomat, 17.01.2015
  4. Suurlähettilään Tallinnalla on onnelliset tähdet, The Baltic Guide 21.01.2015
  5. Kirsti Narinen: Siskokset Suomi ja Viro, Soome suursaatkond, 25.05.2015
  6. Suurlähettiläs Narisen lempikohteet Tallinnassa, Ilta-Sanomat, 15.07.2016
  7. Soome suursaadik mitmendad ringi Eestis, Postimees Arter, 2.10.2016 
  8. "Toivoisin suomalaisten tuntevan kiinnostusta Viroa kohtaan", Tallinna24, 12.11.2016
  9. Kahekõne: Kirsti Narinen, ETV 22.12.2016
  10. Ilmar Metsalo, Vallanvaihto suomalaissilmin, Suomen ulkoasiainministeriön analyysit Baltian itsenäistymiskehityksestä 1986–1991, pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2016
  11. Kui teed midagi, tee korralikult. Kirsti Narineni personaalilugu, EPL Laupäevaleht, 10.06.2017
  12. Soome sild. Kirsti Narinen, Vikerraadio 06.12.2017 
  13. Kirsti Narinen: #Yhdessä #Üheskoos vastu uuele aastasajale, Soome saatkond 01.02.2018
  14. Suurlähettiläs onnittelee 100-vuotiasta Viroa, Tuglas-seura, 23.02.2018
  15. Jussi Pekkarinen, Ei pelkkää glamouria, UM 100 vuotta, Edita 2018