Sillameistrid | Siltamestareita

Heikki Rausmaa

Välisminister Lennart Meri tarmuka tegevuse pealtnägija, kes hakkas uurima tõde Soome riigi „jahedast suhtumisest” Eesti vabaduspüüdele.

Heikki Rausmaa alustas Helsingis Mariankatul Tuglase Seltsi teenistuses tööd 1991. aasta augusti alguses. Kolm nädalat hiljem oli seltsi kontorist saanud Eesti välisministeeriumi juhtimiskeskus, mille kõik ressursid ja töötajad olid antud välisminister Lennart Meri käsutusse. Tegevuskulud kattis tagantjärele Soome haridusministeerium, mida tollane osakonnajuhataja Kalervo Siikala oli omal vastutusel kiiresti lubanud. Peaminister Edgar Savisaare hinnangul käivitatigi Eesti välisministeeriumi tegevus tollal rohkem Helsingis kui Tallinnas ning igal sammul kasutati Soome kogemusi ja abi.

Rausmaa sai näha väga lähedalt, kuidas Lennart Meri kasutas Moskva riigipöördekatse pakkuma võimaluse ära ning lootsis oma isamaa uuesti rahvusvaheliselt tunnustatud riigiks. Rausmaa ootas enda sõnul peaaegu 15 aastat ega näinud selle aja jooksul ühtegi ajaloouurimust, mis oleks käsitlenud tollast Eesti välisministri tegevust Helsingis 1991. aasta augustis. Rausmaa otsustas selle peale ise tolle aja sündmusi võimalikult täpselt dokumenteerima hakata. Töö laienes Tuglase Seltsi lühiajalooks ning viis teadlase tagasi Helsingi ülikooli koostama doktori väitekirja Soome ja Eesti poliitilistest suhetest laulva revolutsiooni ajal.

President Mauno Koivisto ütlemisest „Kultuuri sildi all saab üsna palju ära teha” nime saanud Rausmaa väitekiri on põhiallikas, mille abil on võimalik uurida Soome ja Eesti poliitilisi suhteid okupatsioonivõimu viimastel aastatel. Tema kogutud dokumendid ja tollaste juhtide intervjuud näitavad, et Soome riik ja selle ametnikud abistasid aktiivselt eestlaste iseseisvuspüüdlusi, kuigi avalik välispoliitika toetas Nõukogude Liidu seisukohti. Kuskilt mujalt Eesti sedavõrd suurt abi ei saanud.

Eesti sõpradele on Heikki Rausmaa tuttav Tuglase Seltsi raamatukoguhoidjana ja arhivaarina.


Heikki Rausmaa (s. 1960)

Heikki Rausmaa aloitti Tuglas-seuran palveluksessa Helsingin Mariankadulla elokuun alussa 1991. Kolme viikkoa myöhemmin seuran toimistosta oli tullut Viron ulkoministeriön johtokeskus, jonka voimavarat ja koko henkilökunta oli asetettu ulkoministeri Lennart Meren käyttöön. Toimintakustannukset kuittasi jälkikäteen Suomen opetusministeriö, minkä sen osastopäällikkö Kalervo Siikala oli omalla vastuullaan nopeasti luvannut. Pääministeri Edgar Savisaaren toteamuksen mukaan Viron ulkoministeriö pantiin tuolloin käyntiin enemmänkin Helsingissä kuin Tallinnassa käyttäen joka askeleella Suomen kokemusta ja apua.

Rausmaa näki lähietäisyydeltä, kuinka Lennart Meri tarttui Moskovan kaappaushankkeen luomaan tilaisuuteen ja luotsasi isänmaataan takaisin kansainvälisesti tunnustetuksi valtioksi. Hän kertoo odottaneensa lähes 15 vuotta eikä nähnyt yhtään historiantutkimusta, joka olisi käsitellyt tätä Viron ulkoministerin toimintaa elokuussa 1991. Rausmaa päätti tällöin itse ryhtyä dokumentoimaan tapahtumia mahdollisimman tarkasti. Työ laajeni Tuglas-seuran historiikiksi ja vei tutkijan takaisin Helsingin yliopiston kirjoihin kokoamaan väitöskirjaa Suomen ja Viron poliittista suhteista laulavan vallankumouksen aikana.

Presidentti Mauno Koiviston lausahduksesta Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon nimensä saanut Rausmaan väitöskirja on keskeinen teos tutkittaessa Suomen ja Viron poliittisia suhteita miehitysvallan viimeisinä vuosina. Hänen keräämänsä asiakirjat ja vaikuttajien haastattelut paljastivat Suomen valtion ja virkakunnan avustaneen aktiivisesti virolaisten itsenäisyyspyrkimyksiä, vaikka julkinen ulkopolitiikka tuki Neuvostoliiton näkemyksiä. Mistään muualta Viro ei näin suurta apua saanut.

Viron ystäville Heikki Rausmaa on tullut tutuksi Tuglas-seuran kirjaston- ja arkistonhoitajana.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Helsingi Ülikooli filosoofiateaduskonna promotsioon 23.5.2014
  2. Annika Koppel, Oskar Kallasest Aleksander Warmani. Näitus: Eesti saadikud Soomes Helsingis, Teataja 28.8.1993
  3. Peeter Künstler, Tuglaksen tuli palaa, Kultuurileht 6.9.1996
  4. Heikki Rausmaa, Tuglaksen tuli palaa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007
  5. Pekka LiljaHeikki Rausmaa - Tuglaksen tuli palaa, Savon Sanomat 7.3.2008
  6. Kulle Raig, Kas kompromissile minek pisendab heategusid? Sirp 19.6.2009
  7. Tuleva tohtori: Itsenäistyvä Viro sai Suomesta apua enemmän kuin mistään muualta, Helsingin Sanomat 7.11.2013
  8. Edgar Savisaar, Peaminister. Eesti lähiajalugu 1990-1992, Kleio 2004
  9. Heikki Rausmaa, ”Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon.” – Suomen ja Viron poliittiset suhteet keväästä 1988 diplomaattisuhteiden solmimiseen elokuussa 1991, väitöskirja, Helsingin yliopisto 2013
  10. Erkki Bahovski, Ühe müüdipurustuse asemel kaks, Diplomaatia 1.2.2014
  11. Heikki Rausmaa, Soome 100: soome ja eesti hõimude armastusest ja peretülidest, Lääne Elu 6.12.2017
  12. Baltia-kirjasto, Tuglas-seura