Sillameistrid | Siltamestareita

Mauno Koivisto

, ,

Esimene taasiseseisvunud Eestit külastanud riigipea, kes võimaldas abi Eestile tõdedes, et „kultuuri sildi all saab üsna palju ära teha”.

Mauno Koivisto on Eestis siiani palju vaidlusi tekitav isik. Esimese Kekkoneni-järgse presidendina esindas ta jätkuvalt Soome reaalpoliitika traditsioone ning oli ka vaieldamatu välispoliitikajuht. Ilma tema nõusolekuta ei oleks Eesti iseseisvuse poole püüdleva valitsuse toetamine võimalik olnud. Koivisto mõistis tegelikkuses eestlaste soove ning nõustus – küll vaikselt ja distantseerudes – abi andmisega, mis suunati Eestisse haridusministeeriumi kaudu. Valitsuses määrati Eestit puudutav koostöö kultuuriminister Anna-Liisa Kasurineni vastutusalasse, kellele Koivisto andis mõista, et kultuuri sildi all saab üsna palju ära teha. Ajakirjanduses tõrjus president aga majandusliku abi andmise ettepanekud tagasi, öeldes, et seda võidakse tõlgendada poliitilise seisukohavõtuna Nõukogude Liidu vastu.

Koivisto oli Eesti küsimuses aktiivne, kuid ta ei soovinud selle ümber kära teha. Samal ajal kui ta tõrjus meedia uudishimu rahvarinde suhete või Tallinnas konsulaadi avamise seisukoha kohta, uuris ta otsekontaktide kaudu Nõukogude Liidu seisukohti Eesti kohta. 1989. aasta jaanuaris abimeetmete käivitamise eel arutas president isiklikult asja Eesti kommunistliku partei sekretäri Mikk Titmaga. Teisest küljest pidas Koivisto Soome esmaseks huviks idanaabri stabiilsust. Selle asjaolu tõttu põhjustas ta 1991. aasta jaanuaris kriitikat, kui leidis, et Soome on de facto tunnistanud Baltimaad Nõukogude Liidu osaks ja seal toimuva riigi siseasjaks. Hiljem oli see seisukoht otsustavaks, kui Soome taastas augustis de jure suhted iseseisva Eestiga. Märtsis sai Koivistost esimene riigipea, kes taasiseseisvunud Eestit külastas.

Esimest korda käis Koivisto Eestis 1965. aastal, kui ta oli Helsingin Työväen Säästöpankki tegevdirektor. 1967. aastal külastas ta rahandusministrina noorte laulu- ja tantsupidu ning 1969. aastal peaministrina üldlaulupidu. Võrkpalliharrastajana käis Koivisto Sikariporrase võistkonnaga Tallinnas ka 1975. aastal ning hiljem mitu korda veel pärast taasiseseisvumist.

Mauno Koivisto (1923–2017)

Mauno Koivisto on Virossa yhä kiistanalainen hahmo. Ensimmäisenä Kekkosen jälkeisenä presidenttinä hän edusti vielä Suomen reaalipolitiikan perinnettä ja oli myös ulkopolitiikan kiistaton johtaja. Ilman hänen suostumustaan Viron itsenäisyyteen pyrkivän hallituksen avustaminen ei olisi ollut mahdollista. Koivisto ymmärsi virolaisten pyrkimyksiä ja suostui – hiljaisesti ja etäisyyttä pitäen – tukeen, joka kanavoitiin Virolle opetusministeriön kautta. Hallituksessa Viro-yhteistyön sai vastuulleen kulttuuriministeri Anna-Liisa Kasurinen, jolle Koivisto antoi ohjeen: ”Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon.”  Lehdistölle presidentti sen sijaan torjui ehdotukset taloudellisesta tuesta, koska se voitiin tulkita poliittiseksi kannanotoksi Neuvostoliittoa vastaan.

Koivisto oli Viron asiassa aktiivinen, mutta hän ei halunnut siitä meteliä. Samaan aikaan, kun hän torjui median utelut suhteista kansanrintamaan tai konsulaatista Tallinnaan, hän luotasi Neuvostoliiton mielipiteitä suorista asiantuntijayhteyksistä Viroon. Tammikuussa 1989 avustustoiminnan käynnistämisen edellä presidentti neuvotteli itse asiasta Viron kommunistipuolueen kakkosmiehen Mikk Titman kanssa. Toisaalta Koivisto piti itänaapurin vakautta Suomen ensisijaisena etuna. Tähän liittyen hän herätti tammikuussa 1991 kritiikkiä todettuaan Suomen tunnustaneen Baltian maat de facto osaksi Neuvostoliittoa ja pitävänsä niiden tapahtumia sen sisäisenä asiana. Sittemmin tämä käsite oli ratkaiseva, kun Suomi elokuussa palautti suhteet de jure itsenäiseen Viroon. Maaliskuussa Koivistosta tuli ensimmäinen valtionpäämies, joka vieraili itsenäistyneessä Virossa.

Ensi kerran Koivisto kävi Virossa vuonna 1965, jolloin hän oli Helsingin Työväen Säästöpankin toimitusjohtaja. Vuonna 1967 hän saapui valtiovarainministerinä Nuorten laulu- ja tanssijuhlille sekä vuonna 1969 pääministerinä Viron laulujuhlille. Lentopallon harrastajana Koivisto vieraili Sikariporras-joukkueen kanssa Tallinnassa vuonna 1975 ja itsenäisyyden myötä vielä useasti.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Peaminister Mauno Koivisto Eesti juubelilaulupeol koos Luule Sirbi os. Kasteiniga,  O. Koska, ETA 29.6.1969, Eesti Rahvusarhiivi filmiarhiiv
  2. Tallinna laulupeol propaganda ja rahvuslikud meeleolud segi, Eesti Päevaleht 8.7.1969
  3. Ivar Ivask Soome Lõvi ordu komandöriks, Teataja 28.5.1983
  4. Koivisto: Ei suhteita Baltian kansanrintamiin, Helsingin Sanomat 25.10.1988
  5. Koivisto hoiatab Balti riikide aktiviste, Vaba Eestlane 18.5.1989
  6. Suomi ei tule presidentti Mauno Koiviston mukaan missään tapauksessa osallistumaan länsivaltojen mahdollisiin sanktioihin Neuvostoliittoa vastaan Liettuan vuoksi, Helsingin Sanomat 4.5.1990
  7. Suomi ei puutu Neuvostoliiton sisäisiin kiistoihin, Yle Uutiset 10.1.1991
  8. Koivisto sanoi Suomen tunnustaneen Viron, Latvian ja Liettuan liittämisen Neuvostoliittoon, Helsingin Sanomat 11.1.1991
  9. Presidentti Mauno Koiviston näkemys: Baltian asema on NL:n sisäinen asia, Helsingin Sanomat 11.1.1991
  10. Reaalipolitiikan oppitunti, pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 11.1.1991
  11. Koiviston Baltia-näkemys herätti ihmetystä Ruotsissa, Helsingin Sanomat 12.1.1991
  12. Suomi vetosi Neuvostoliiton hallitukseen Liettuan väkivaltaisuuksien lopettamiseksi, Helsingin Sanomat 14.1.1991
  13. Marssijat vaativat Koiviston eroa Helsingissä. Mielenosoittajilta tukea Baltian maille, Helsingin Sanomat 14.1.1991
  14. Üllatav avaldus Soomest: Koivisto taunib baltirahvaste vabadusvõitlust, Eesti Päevaleht 16.1.1991
  15. Kommentaare president Koivisto seisukohale, Vaba Eestlane 16.4.1991
  16. Arto Astikainen, Koivisto: Suomi arvosteli ensi kerran Neuvostoliittoa, Helsingin Sanomat 23.8.1991
  17. Soome taastab diplomaatilised suhted Balti riikidega, YLE uudised 25.08.1991
  18. Unto Hämäläinen, Suomi solmii diplomaattisuhteet Baltian maihin. "Olemme ainakin samassa Ruotsin kanssa, ehkä jopa edellä", Aho arvioi, Helsingin Sanomat 26.8.1991
  19. Unto Hämäläinen, Suomi teki U-käännöksen, Helsingin Sanomat 26.8.1991
  20. Eesti iseseisev, Eesti Päevaleht 28.8.1991
  21. Unto Hämäläinen, Suomi solmi suhteet Baltiaan. Viron, Latvian ja Liettuan ulkoministerit allekirjoittivat asiakirjat. "Historiallinen tapahtuma", sanoi ulkoministeri Paavo Väyrynen, Helsingin Sanomat 30.8.1991
  22. Unto Hämäläinen, Koivisto päiväksi Tallinnaan. Suomen presidentti on ensimmäinen Virossa käyvä läntinen valtionpäämies, Helsingin Sanomat 19.3.1992
  23. Unto Hämäläinen, Koivisto: Suomella on vain rajallinen mahdollisuus auttaa Viroa, Helsingin Sanomat 19.3.1992
  24. Tuomo Pietiläinen, Lennart Meren nimitys lähettilääksi varmistui, Helsingin Sanomat 18.4.1992
  25. Kaja Kunnas, Presidentti Lennart Meri haudattiin Tallinnan Metsäkalmistoon. Suomea edusti kolme presidenttiä, Helsingin Sanomat 27.3.2006
  26. Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan, Yle Elävä arkisto 8.9.2006
  27. Oliver Tiks, Oksanen soovitab Koivistol eestlastelt andeks paluda, Postimees 21.3.2009
  28. Koivisto puolusti Viro-kantojaan, Ykkösaamu, Yle 21.3.2009
  29. Koivisto: Soome ei tahtnud viia Eestit verisele teele, BNS / Uus Eesti 18.9.2009
  30. Heikki Rausmaa, ”Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon.” – Suomen ja Viron poliittiset suhteet keväästä 1988 diplomaattisuhteiden solmimiseen elokuussa 1991, väitöskirja, Helsingin yliopisto 2013
  31. Jaakko Blomberg, Vakauden kaipuu : kylmän sodan loppu ja Suomi, WSOY 2011
  32. Mati Hint, Vaade Eesti iseseisvumisele soometunud Soomest, Jaakko Blombergi raamat, Sirp 22.2.2013
  33. Erkki Bahovski, Ühe müüdipurustuse asemel kaks, Diplomaatia 1.2.2014
  34. Jussi Pekkarinen, Kohtu 4, Suomen Tallinnan-lähetystön tarina, SKS 2015
  35. Pekka Kinnunen, Potku pääministerin nilkkaan avasi Suomen Viro-solmun, Yle 20.8.2016
  36. Ilmar Metsalo, Vallanvaihto suomalaissilmin, Suomen ulkoasiainministeriön analyysit Baltian itsenäistymiskehityksestä 1986–1991, pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2016
  37. Olli Waris, Presidentti Mauno Koivisto on kuollut, Iltalehti 12.5.2017
  38. Koivisto salasi Suomen määrätietoisen avun Virolle – Lentopallo yhdisti yli Suomenlahden, Yle 14.5.2017
  39. Erkki Bahovski, In memoriam Mauno Koivisto, Diplomaatia, 05/2017
  40. Kaarel Piirimäe, Mauno Koiviston kiistanalainen maine Virossa, Politiikasta.fi 18.8.2017
  41. Vikerraadio, Eesti lugu. Koivisto ja Eesti, 20.01.2018
  42. Hannu Soikkanen, Mauno Koivisto, Kansallisbiografia 16.09.1997
  43. Eesti ja Soome lugu Helsingi Hietaniemis, Hietaniemen Viro-opas, Pekka Linnainen 2010–
  44. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)