Sillameistrid | Siltamestareita

Armas Otto Väisänen

Innukas runode ja rahvapärimuse koguja, kes reisis fonograafiga mööda Setumaa külasid ning kellest sai ka filmitegelane.

A. O. Väisänen oli soome-ugri rahvaste pärimusmuusika koguja ja uurija. Esimene kogumisreis 1912. aastal viis ta Eesti kõige kagupoolsemasse ossa, kus teda hakkas kohe huvitama setude runopärimus. Juba järgmisel suvel naasis Väisänen Setumaale, kaasas imestust tekitanud fonograaf ja reisikaaslaseks Helsingis õppinud tartlane Anna Raudkats, kes kogus rahvatantse ja -mänge. See külastus ja Väisäneni kogemused lauluemade võistulaulmise alal annavad värvingu ka 2008. aastal valminud filmile „Taarka”, mille peategelaselt kogus teadlane laule mitme reisi kestel.

A. O. Väisäneni mäletatakse ka setude eepose „Peko” laulja Anne Vabarna avastajana. 1923. aasta suvel tuli ta seni ämmaemandana tuntud Annelt uurima lapse sünniga seotud tavade kohta. Nad olid kohtunud ka varem, kuid siis laulis naine kooris, mitte eeslauljana. Teadlane pidi ootamatult väga tõsise töö ette võtma ja salvestama Annelt koguni 8500 värssi. Pikim oli 5580-värsiline eepos „Suurõq sajaq”. Väisäneni artiklite kaudu sai naine tuntuks üle kogu Eesti.

Vabadussõja ajal, 1918. aasta detsembri lõpus, teavitas Väisänen sõnumitoojana Eesti Maanõukogu soomlaste abivägede peatsest saabumisest. Ta jälgis vabadussõda kirjasaatja ja fotograafina, jäädvustades fotod ka vahetult vabastatud Narvast. Kogumisreiside ajal tegi Väisänen usinalt pillimeestest ja kultuurikeskkonnast fotosid.


A. O. Väisänen (1890–1969)

A. O. Väisänen oli suomensukuisten kansojen perinnemusiikin kerääjä ja tutkija. Hänen ensimmäinen keruumatkansa vuonna 1912 suuntautui kaakkoisimpaan Viroon, jossa hän heti kiinnostui setukaisten runonlauluperinteestä. Setumaalle Väisänen palasi jo seuraavana kesänä mukanaan hämmästystä herättänyt fonografi ja matkatoverinaan Helsingissä opiskellut tarttolainen Anna Raudkats, joka oli keräämässä kansantansseja ja -leikkejä. Tämä vierailu ja Väisäsen kokemukset lauluäitien kilpalaulannasta värittävät myös vuonna 2008 tehtyä elokuvaa Taarka, jonka nimihenkilöltä tutkija keräsi lauluja useammalla matkalla.

A. O. Väisänen muistetaan myös Anne Vabarnan, setukaisten Peko-eepoksen laulajan löytäjänä. Kesällä 1923 hän tuli kysymään tähän asti kätilönä tunnetulta Annelta lapsen syntymään liittyvistä perinteistä. He olivat tavanneet aiemminkin, mutta silloin tämä oli laulanut naisten ryhmässä, ei esilaulajana. Tutkija joutui yllättäen tosi toimeen ja tallentamaan Annelta jopa 8500 säettä, suurimpana 5580 säkeen eepos Suurõq sajaq. Väisäsen julkaisemat artikkelit tekivät hänet tunnetuksi koko Virossa.

Viron vapaussodan aikana, joulukuun lopussa 1918 Väisänen toimitti viestinviejänä Viron maaneuvostolle tiedon suomalaisten apujoukkojen lähestyvästä saapumisesta. Vapaussotaa hän seurasi kirjeenvaihtajana ja valokuvaajana tallentaen myös tuoreet kuvat vapautetusta Narvasta. Keruumatkoillaankin Väisänen otti ahkerasti kuvia soittajista ja kulttuuriympäristöistä.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Anna Raudkats ja A. O. Väisänen korjamise teekonnal Rõsova külas Setomaal | Kansanperinteen kerääjät Anna Raudkats ja A. O. Väisänen Setomaalla, 1913, Soome muuseumiameti pildikogud | Museoviraston kuvakokoelmat
  2. A. O. Väisänen (käskjalg Helsingist), Visadust veel, Eesti vennad! Tallinna Teataja 28.12.1918
  3. Suomen Kuvalehden erikoiskirjeenvaihtajan (A. O. Väisänen) kuvia, Suomen Kuvalehti 15.2.1919
  4. A. O. Väisänen, Viron suojeluskunnat, panssarijunat ja sotalaivasto, Uusi Suomi 22.2.1919
  5. Eesti ajakirjanikud Soomes, Päevaleht 27.10.1920
  6. Vilho Helanen, Suomalaiset Viron vapaussodassa, Kirja 1921
  7. Vanhan virolaisen runolaulun hämmästyttävä elinvoimaisuus (Anne Vabarna), Uusia Aura 15.8.1923
  8. Anne Vabarna, Hääiloa, kirjaanpannut ja suomentanut A. O. Väisänen, Uusi Suomi 18.11.1923
  9. A. O. Väisänen, Virolainen hääeepos (Anna Vabarna), Uusi Suomi 2.12.1923
  10. Viron kansan runoja, valikoinut ja suomentanut A. O. Väisänen WSOY 1924
  11. A. K:nen, Viestejä Setunmaalta, Uusi Suomi 5.8.1928
  12. Lauri Kettunen, Tieteen matkamiehen uusia elämyksiä, murrosvuodet 1918–1924, WSOY 1948
  13. Seppo Suhonen, Suomalaisia setukaisten tutkijoita, Setukaisten Ystävät -yhdistys, jäsentiedote 4/1996
  14. Jukka Lindfors, Radion väliaikamerkki, Yle Elävä arkisto 4.7.2008
  15. Ain Mäeots, Taarka, Exitfilm 2008, Eesti Filmi Andmebaas
  16. Paul Hagu, Setu lauluema Anne Vabarna (1877-1964), Folklore.ee
  17. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)