Sillameistrid | Siltamestareita

Ilmari Manninen

Eesti rahvusmuuseumi esimene juht, kes pani aluse kogu riigi etnograafilisele uurimis- ja muuseumitööle.

Ilmari Manninen kutsuti Eesti Rahva Muuseumi (ERM) juhiks võrdlemisi noorena. 1922. aasta juunis ametipostile asudes oli ta 27-aastane. Mannineni oli soovitanud Tartu ülikooli arheoloogiaprofessor A. M. Tallgren. Soomlastest professoritele omaselt õppis Manninen eesti keele kiiresti selgeks. Esiotsa oli kavas, et juht peab töö kõrvalt üliõpilastele loenguid. Ülikool nimetas Mannineni päriselt etnograafiadotsendiks 1924. aastal.

Eesti Rahva Muuseum oli sündinud ja seda oli seni käigus hoitud rahvuslikust entusiasmist. Manninen oli esimene professionaalne juht ja etnograafiaekspert, kes korraldas muuseumi kogud rahvusvaheliste eeskujude järgi. Tema vastutada jäi ühtlasi kogude kolimine Raadi mõisa, mille 70 toast lasi Manninen ehitada püsinäituste ruumid. Kui president Lauri Kristian Relander 1925. aasta mais Tartus käis, tutvustas Manninen talle isiklikult kogusid. Kõige selle kõrval jõudis Manninen jätkata ka uurimistööd ja kirjutada Eesti etnograafia peateoseid – eesti keeles ja eestlastele.

1929. aasta jaanuaris asus Manninen tööle Helsingisse Soome rahvusmuuseumi etnograafiaosakonna juhatajana. 1935. aastal suri ta ootamatult noorelt – vaid 40-aastasena. Kodumaal ei saanud ta oma eluajal ligilähedaseltki sellise lugupidamise osaliseks, mida olid väljendanud eestlased. „Meil on rohkem põhjust leinata kui soomlastel. Viimatimainitutele oli Manninen ainult üks kõige parematest etnograafidest teiste seas, kuid meie jaoks on ta teadusliku etnograafia rajaja.” Nii kirjeldati ajalehes Postimees 1936. aastal Mannineni esimesele surma-aastapäevale pühendatud koosviibimist Raadi mõisas.


Ilmari Manninen (1894–1935)

Ilmari Manninen kutsuttiin Viron kansallismuseon, Eesti Rahva Muuseumin johtajaksi suhteellisen nuorena. Ottaessaan viran vastaan heinäkuussa 1922 hän oli 27-vuotias. Mannista oli ehdottanut Tarton yliopiston arkeologian professori A. M. Tallgren. Suomalaisten professorien tapaan Manninen omaksui viron kielen nopeasti. Alkuaankin oli suunniteltu, että johtaja toimensa ohessa luennoisi ylioppilaille. Varsinaisen nimityksen etnografian dosentiksi Manninen sai yliopistolta vuonna 1924.

Eesti Rahva Muuseum (ERM) oli syntynyt ja tähän asti ylläpidetty kansallisesta innosta. Manninen oli ensimmäinen ammattijohtaja ja kansatieteen erikoistuntija, joka järjesti museon kokoelmat kansainvälisten esikuvien tapaan. Hänen vastuulleen jäi myös kokoelmien muutto Raadin kartanoon, jonka 70 huoneesta Manninen rakensi tilan pysyvälle näyttelylle. Henkilökohtaisesti hän esitteli kokoelmia myös presidentti Lauri Kristian Relanderille tämän Tarton-vierailulla toukokuussa 1925. Kaiken ohessa Manninen ehti jatkaa tutkimustoimintaansa ja kirjoittaa Viron kansatieteen kannalta keskeisiä perusteoksia – viroksi ja virolaisille.

Tammikuussa 1929 Manninen siirtyi Suomen kansallismuseon kansatieteellisen osaston johtajaksi Helsinkiin. Hän kuoli yllättäen vain 40-vuotiaana vuonna 1935. Kotimaassaan hän ei ehtinyt elinaikanaan saada läheskään sitä arvonantoa, jonka virolaiset olivat antaneet – ja antoivat niin miehitysaikana kuin näihin päiviin. – ”Meillä on enemmän syytä surra kuin suomalaisilla. Viimemainituille Manninen oli vain yksi parhaimmista kansatieteilijöistä toisten joukossa, mutta meille hän on tieteellisen etnografian perustaja.” Näin kuvasi Postimees-lehti Raadin kartanossa vuonna 1936 vietettyä Mannisen kuoleman yksivuotispäivän tilaisuutta.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Ilmari Manninen 1920, Tartu Ülikooli Raamatukogu | Tarton yliopiston kirjasto
  2. Eesti Biograafiline Leksikon, lk/sivu 300–301, Loodus 1926–1929
  3. Eesti Biograafilise Leksikoni täienduskõide, lk/sivu 195, Loodus 1940
  4. A. M. Tallgren, Suurteos Viron kansanpukujen alalta, Helsingin Sanomat 10.12.1927
  5. Mälestati ER Muuseumi endist direktorit, Postimees 15.6.1936
  6. Lauri Kettunen, Tieteen matkamiehen uusia elämyksiä, murrosvuodet 1918–1924, WSOY 1948
  7. Kes oli Ilmari Manninen? Eesti Rahva Muuseum
  8. Ilmari Manninen, Wikipedia (eesti)
  9. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)