Väinö Valve
Mereväe ülem, kes valmistus Eestiga ühiseks merekaitseks ja päästis eesti mereväelased Stalini meelevalla käest.
Väinö Valve oli surres viimane jääger. Üks neist meestest, kes läksid 1915.–1918. aastal Saksamaale, et vabastada Soome Vene võimu alt. Valve sai suurtükiohvitseri väljaõppe, tänu millele sai temast 1920. aastatel rannakaitsesuurtükiväe ja hiljem kogu merekaitse ülem. Alates 1933. aastast jätkas ta teenistust mereväe ülem.
Kindral Valve pani mereväes rõhku tihedale koostööle Eestiga, mille käigus valmistuti sulgema sõjaolukorras Soome laht suurtükitulega mõlemalt rannikult. Selles mängis keskset rolli tulejuhatuse koostöö, et soomlased suudaksid juhtida Naissaare ja Aegna ning eestlased Mäkiluoto ja teiste vastaskalda kantside kahureid. Esimesed tulejuhtimise ühisõppused toimusid 1936. aasta sügisel, mil Soome suurtükkidest tulistati isegi Eesti territoriaalvetesse.
Jätkusõda lõppes Moskvas 19. septembril 1944 sõlmitud vaherahuga, milles sisaldunud mitmeti tõlgendatav tingimus tahte vastaselt riiki toodud Nõukogude Liidu kodanike tagasisaatmise kohta ohustas Soome vabaduse eest võidelnud vabatahtlikke. Helsingisse oli jäänud 184 mereväes teeninud eestlast, kelle olukorra asjus pöörduti kindral Valve poole. Ta otsustas viivitamata aidata meestel Rootsi minna ja sai oma plaanile ka presidendi, marssal Mannerheimi heakskiidu. Meestele hangiti tsiviilrõivad ja nad pidid juba kahe tunni pärast raudteejaamas olema. Seal ootas neid tühi vagun, mis veeti Vaasasse ja juhiti kõrvalteele. Õhtuhämaruses siirdusid mehed kalasadamasse, kus ootasid kaks rannavalve paati, mis viisid nad Rootsi.
Väinö Valve (1895–1995)
Väinö Valve oli kuollessaan viimeinen jääkäri. Yksi niistä miehistä, jotka vuosina 1915–1918 lähtivät Saksaan päämääränään Suomen irrottaminen Venäjästä. Valve sai tykistönupseerin koulutuksen, joka johti hänet 1920-luvulla rannikkotykistön ja sittemmin koko meripuolustuksen päälliköksi. Vuodesta 1933 hän jatkoi tehtävässä merivoimien komentajana.Kenraali Valve painotti meripuolustuksessa tiivistä yhteistyötä Viron kanssa, jossa varauduttiin sotatilanteessa sulkemaan Suomenlahti molemmilta rannoilta ammuttavalla tykistötulella. Olennaista oli tulenjohtojen yhteistyö, jossa suomalaiset pystyivät johtamaan Naissaaren ja Aegnan tykkejä sekä vastaavasti virolaiset Mäkiluotoa ja muita vastarannan linnakkeita. Ensimmäiset tulenjohdon yhteisharjoitukset pidettiin syksyllä 1936, jolloin suomalaisista tykeistä ammuttiin jopa Viron aluevesille.
Jatkosota päättyi Moskovassa 19. syyskuuta 1944 solmittuun välirauhaan, johon sisältynyt tulkinnanvarainen ehto väkisin maahan tuotujen Neuvostoliiton kansalaisten palauttamisesta uhkasi Suomen vapauden puolesta taistelleita vapaaehtoisia. Helsinkiin oli jäänyt 184 merivoimissa palvellutta virolaista, joiden tilanteessa käännyttiin kenraali Valveen puoleen. Hän päätti välittömästi auttaa miehet Ruotsiin ja sopi suunitelmasta presidentin, marsalkka Mannerheimin kanssa. Miehille hankittiin siviilivaatteet ja jo kahden tunnin kuluttua heidän tuli olla rautatieasemalla. Täällä odotti tyhjä vaunu, joka vedettiin Vaasaan ja ohjattiin sivuraiteelle. Illan hämärryttyä miehet siirtyivät siitä kalasatamaan, jossa odotti kaksi merivartioston venettä ja vei heidät Ruotsiin.
Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa
- Pilt/Kuva: 1930. aastate keskpaiku, Soome muuseumiameti pildikogud | Museoviraston kuvakokoelmat
- Suomen armeijan riveissä taistelleita heimopataljoonalaisia luovutettiin Neuvostoliittoon ainakin vuoteen 1955, Helsingin Sanomat 12.4.1992
- Hõimurahvaste varjatud kaitsekoostöö, Võitleja 1.5.1997
- Jukka Rislakki, Aseveli tuomittiin sadaksi vuodeksi... Helsingin Sanomat 23.11.1997
- Robert Brantberg, Jääkärikenraali Väinö Valve, Sotakenraalit, Revontuli 1998
- Suomi ja Viro salaisessa sotilasyhteistyössä Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta, STT, Verkkouutiset 15.10.1999
- Eesti mereväelased pääsesid Soomest, Eesti Päevaleht, Stockholm 30.5.2002
- Mikko Uola, Väinö Valve, Kansallisbiografia 30.7.2007
- Eesti ja Soome lugu Helsingi Hietaniemis, Hietaniemen Viro-opas, Pekka Linnainen 2010–
- Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)
- Suomenlahden tykistösulku, Wikipedia (soome)
