Sillameistrid | Siltamestareita

Esko Aho

, ,

Noor peaminister, kelle karjääri tipphetkede hulka kuuluvad Eesti taasiseseisvumine ja eestlaste abistamine kütusekriisi ajal.

Esko Ahot mäletatakse peaministrina, kes teatas 25. augustil 1991, et Soome alustab läbirääkimisi diplomaatiliste suhete sisseseadmiseks Balti riikidega. Sõnastus üllatas ajakirjanikke, kes ootasid Presidendilossi ees „tõelist” iseseisvuse tunnustamist. Peaminister pidi siis selgitama, et Eesti iseseisvust oli tunnustatud juba 1920. aastatel ja see ei vajanud uuendamist. Ajalehe Helsingin Sanomat sõnul oli tegemist imekspandava poliitilise käbedusega. Valitsus oli küll oma seisukohti kiiresti oludele vastavalt muutnud, kuid vorm oli peaminister Edgar Savisaare sõnul just see, mida oodati ka teistelt riikidelt, isegi Venemaalt – mis ka saadi, kui vaid neile märku anti. Küsimus oli iseseisvuse järjepidevuse printsiibis ja Nõukogude Liidu okupatsiooni lõppemises.

Otsuse võttis vastu valitsuse väliskomisjon, mille eriistungi olid president Mauno Koivisto ja peaminister Esko Aho vaid paar tundi varem kokku leppinud. Nad tõdesid, et Soome ei tohi enam passiivseks kõrvaltvaatajaks jääda. Venemaa president Boris Jeltsin oli tunnustanud Balti vabariikide iseseisvust juba laupäeval ja teised Põhjamaad olid kohe sama tegemas. Koivisto saabus suveresidentsist Inkoost. Välisminister Paavo Väyrynen tegi ettepaneku pidada veel Moskvaga läbirääkimisi. President oli kahtleval seisukohal. Siis lõigi kantsler Jaakko Kalela Ahole piki pahkluud, et otsus tehtaks kohe sealsamas. Peaminister veenis Koivistot, kes saatis välisministri asemel just Aho uudist ajakirjanikele edastama.

Aga mis tuli Lennart Meril Esko Ahoga seoses esmalt meelde? Soome kütuseabi 1992. aasta jaanuaris, vastas ta ajalehe Ilta-Sanomat ajakirjanikule. Käes oli taasiseseisvunud Eesti esimene talv. Õliga varustatus tugines endiselt täielikult Venemaalt saabuvatel raudteetarnetel. Sealsed tarnijad aga ei järginud enam vanu rublapõhiseid lepinguid. Esimese nelja taasiseseisvumiskuu jooksul oli Eesti saanud vaid 30% kokkulepitud kütteõlist, bensiinist ja diislist. Kaht viimast ei olnud jaanuaris laekunud tilkagi, mistõttu liiklus vähenes ja kütust tanklates nappis. Korrusmajades tuli toasoojus 17 kraadi peale langetada.

Aho lahendas probleemi kõige hullemal ajal ühe päevaga, kohtudes 22. jaanuaril 1992 ametivenna, Edgar Savisaarega ametiresidentsis Kesärantas. Nad leppisid kokku, et Neste Oy tarnib Eestisse 100 000 tonni kütteõli, mida Soome riik käendas 45 miljoni marga ulatuses. Tegemist oli laenuks saadud õliga, mille Eesti lubas tagasi maksta, kui tarned normaliseeruvad. Kõige hullema stsenaariumi tarbeks oli kokku lepitud veel teisegi 100 000 tonni suuruses õlikoguses kevadkülvide ajaks. Seda ei läinud vaja – ja Eesti tasus õli eest viimse liitrini. Paar nädalat pärast tarneid tegi Aho Eestisse Soome peaministri teise sõjajärgse ametivisiidi. Eelmine kord käis Eestis Kalevi Sorsa, kes kohtus 1986. aasta detsembris Nõukogude Liidu peaministri Nikolai Rõžkoviga Muuga sadama sisseõnnistamisel.

Esko Aho (s. 1954)

Esko Aho muistetaan pääministerinä, joka 25. elokuuta 1991 ilmoitti Suomen ryhtyvän neuvotteluihin diplomaattisuhteiden solmimiseksi Baltian maihin. Sanamuoto ihmetytti toimittajajoukkoa, joka oli odottanut Presidentinlinnan edustalla ”oikeaa itsenäisyyden tunnustusta”. Pääministerin tuli selittää, että se oli kertaalleen annettu 1920-luvulla eikä uutta tarvittu. Helsingin Sanomien mukaan tämä oli hämmästyttävää poliittista ketteryyttä. Hallitus oli toki tehnyt vauhdikkaan takinkäännöksen, mutta itse malli oli pääministeri Edgar Savisaaren mukaan juuri se, mitä muiltakin mailta toivottiin, jopa Venäjältä – ja myös saatiin, kunhan vihjattiin. Kyse oli itsenäisyyden jatkuvuuden periaatteesta ja Neuvostoliiton miehitysvallan päättymisestä.

Päätöksen oli tehnyt hallituksen ulkoasiainvaliokunta, jonka erikoisistunnosta presidentti Mauno Koivisto ja Aho olivat sopineet vain muutamaa tuntia aiemmin. He totesivat, ettei Suomi voinut enää jäädä passiiviseksi sivustakatsojaksi. Venäjän presidentti Boris Jeltsin oli tunnustanut Baltian tasavaltojen itsenäisyyden jo lauantaina ja muut Pohjoismaat olivat seuraamassa. Koivisto saapui paikalle kesäpaikastaan Inkoosta. Ulkoministeri Paavo Väyrynen edellytti vielä neuvotteluja Moskovan kanssa. Presidentti taas oli miettivällä kannalla. Tällöin hänen kansliapäällikkönsä Jaakko Kalela potkaisi kannustaen Ahoa nilkkaan, jotta päätös saataisiin heti. Pääministeri vakuutti Koiviston, joka lähetti hänet – ulkoministerin sijasta – kertomaan sen medialle.

Entä mitä tuli Lennart Merelle ensinnä mieleen Esko Ahosta? Suomen polttoaineapu tammikuussa 1992, näin hän vastasi Ilta-Sanomien haastattelijalle. Kysymys oli Viron uuden itsenäisyyden ensimmäisestä talvesta. Öljyhuolto oli tuolloin vielä rakennettu kokonaan Venäjältä tulevien rautatietiekuljetusten varaan. Sikäläiset toimittajat eivät kuitenkaan enää noudattaneet vanhoja ruplapohjaisia sopimuksia. Neljänä ensimmäisenä uuden itsenäisyyden kuukautena Viro oli saanut vain 30 prosenttia sovituista lämmitysöljyn, bensiinin ja dieselöljyn määristä. Viimeksi mainittuja ei ollut tammikuussa saatu tilkkaakaan, mikä johti liikenteen supistumiseen ja polttoaineen niukkuuteen jakeluasemilla. Kerrostaloissa huonelämpökin tuli pudottaa 17 asteeseen.

Aho ratkaisi pahimman hädän yhden päivän aikana, 22. tammikuuta 1992, tavattuaan virkaveljensä Edgar Savisaaren virka-asunnollaan Kesärannassa. He sopivat, että Neste Oy toimittaa Viroon 100 000 tonnia polttoöljyä, jolle Suomen valtio antaa 45 miljoonan markan takauksen. Öljy oli lainaa, jonka Viro lupasi maksaa, kun toimitukset normalisoituvat. Pahimman varalle oli sovittu toisesta 100 000 tonnin öljyerästä kevätkylvöjen ajaksi. Sitä ei koskaan tarvittu – ja Viro myös maksoi öljynsä viimeistä litraa myöten. Pari viikkoa toimitusten jälkeen Aho teki Suomen pääministerin toisen sotien jälkeisen virkamatkan Viroon. Edellinen oli Kalevi Sorsa, joka tapasi Neuvostoliiton pääministerin Nikolai Ryžkovin Muugan sataman vihkiäisissä joulukuussa 1986.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Soome taastab diplomaatilised suhted Balti riikidega, YLE uudised 25.08.1991
  2. Pääministeri Kalevi Sorsa Tallinnassa, Helsingin Sanomat 20.12.1986
  3. NLKP Keskkomitee Poliitbüroo liige , NSV Liidu Ministrite Nõukogu esimees Nikolai Röžkov ja Soome Vabariigi peaminister Kalevi Sorsa Eesti NSV-s, Tallinna Uussadama (Muuga) esimese järgu käikuandmine, Sirp ja Vasar 26.12.1986
  4. Esko Aho uueks Soome peaministeriks, Vaba Eestlane 23.5.1991
  5. Suomi ei tunnusta Baltian tasavaltoja. Väyrysen mielestä Baltian maat eivät täytä riittävästi itsenäisyyden tunnusmerkkejä, STT, Helsingin Sanomat 25.8.1991
  6. Unto Hämäläinen, Suomi solmii diplomaattisuhteet Baltian maihin. "Olemme ainakin samassa Ruotsin kanssa, ehkä jopa edellä", Aho arvioi, Helsingin Sanomat 26.8.1991
  7. Viron, Latvian ja Liettuan tasavaltojen vanhat itsenäisyysjulistukset tunnustetaan, Helsingin Sanomat 26.8.1991
  8. Unto Hämäläinen, Suomi teki U-käännöksen, Helsingin Sanomat 26.8.1991
  9. Unto Hämäläinen, Suomi solmi suhteet Baltiaan. Viron, Latvian ja Liettuan ulkoministerit allekirjoittivat asiakirjat. "Historiallinen tapahtuma", sanoi ulkoministeri Paavo Väyrynen, Helsingin Sanomat 30.8.1991
  10. Jukka Rislakki, Tallinnalaisessa lähiössä värjötellään kylmässä. Polttoainepula, hintojen nousu ja jatkuva jonottaminen tuskastuttavat virolaista yksinhuoltajaa, Helsingin Sanomat 17.1.1992
  11. Jukka Rislakki, Viron hallitukselle kriisivaltuudet, Helsingin Sanomat 17.1.1992
  12. Jarmo Matilainen, Viro haluaa Suomesta apua polttoainepulaansa, Helsingin Sanomat 22.1.1992
  13. Markku Ulander, Suomi lainaa Virolle polttoöljyä. Neste vie 100000 tonnin lastin Tallinnaan, Helsingin Sanomat 23.1.1992
  14. Riitta Vainio, Suomalaisöljyn vastaanotto kangerteli Virossa. Koko öljyhuolto rautateiden varassa, Helsingin Sanomat 28.1.1992
  15. Riitta Vainio, Öljyreitti aukeni Viroon, Helsingin Sanomat 28.1.1992
  16. Pekka Vuoristo, Ahon historiallisella vierailulla Tallinnassa ei uusia avauksia, Helsingin Sanomat 14.2.1992
  17. Soome peaminister teist korda Eestis, Eesti Päevaleht 19.2.1992
  18. Ilta-Sanomat, Lennart Meri: "See oli elu ilusaim päev", Välis-Eesti 1.10.1992
  19. Risto Uimonen, Nuori pääministeri, WSOY 1995
  20. Edgar Savisaar, Peaminister. Eesti lähiajalugu 1990-1992, Kleio 2004
  21. Heikki Rausmaa, ”Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon.” – Suomen ja Viron poliittiset suhteet keväästä 1988 diplomaattisuhteiden solmimiseen elokuussa 1991, väitöskirja, Helsingin yliopisto 2013
  22. Jaakko Blomberg, Vakauden kaipuu : kylmän sodan loppu ja Suomi, WSOY 2011
  23. Mati Hint, Vaade Eesti iseseisvumisele soometunud Soomest, Jaakko Blombergi raamat, Sirp 22.2.2013
  24. Pekka Kinnunen, Potku pääministerin nilkkaan avasi Suomen Viro-solmun, Yle 20.8.2016
  25. Ilmar Metsalo, Vallanvaihto suomalaissilmin, Suomen ulkoasiainministeriön analyysit Baltian itsenäistymiskehityksestä 1986–1991, pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2016
  26. Lauri Laugen, Soome endine peaminister Esko Aho meenutab Eesti aitamist kütteõliga 1992. aastal: Savisaar oli hädas, Delfi 15.4.2017
  27. Juri Vuortama, Tankkerillinen polttoöljyä Suomen piikkiin – Esko Aho kertoo kriittisistä hetkistä, Ilta-Sanomat 24.2.2018
  28. Martti Häikiö, Esko Aho, Kansallisbiografia 17.2.2003