Sillameistrid | Siltamestareita

Tapani (Stefan) Löfving

Narvas sündinud ja põhjasõja ajal Rootsi kuninga teenistuses võidelnud soomlasest sissisõdur, kellest sai ajalooromaanide tõsielukangelane.

Tapani Löfving kuulub nii Soome, Rootsi kui ka Eesti sõjaajalukku. Ta sündis 1689. aasta jõululaupäeval Narva kindluslinnas suurtükiväelase, konstaabel Mårten Löfvingi perekonda. Teda mäletatakse kui vastupanuvõitlejat ja nutikat luurajat, kelle nimi ja hulljulgus sai tuntuks 1710. aastate Venemaa poolt okupeeritud Soomes.

Kuulsust tõid Löfvingile ka tema päeviku vormis kirjutatud memuaarid, mis on inspireerinud paljusid kirjanikke. 19. sajandi keskpaigas ehk Soome rahvusliku ärkamise ajal tõstis teda kangelaseks nt Zacharias Topelius oma Velskri jutustustes ning rahvakoolide lugemisraamatus „Maamme kirja”, mille viimane, 57. trükk ilmus alles 1965. aastal. Rootsi kirjanik Björn Holm on kirjutanud Löfvingist, "kuninga spioonist" koguni viis ajaloolist romaani, viimase neist 1992. aastal. Tema on põnevaks tegelaseks ka lastekirjaniku ja koomiksite autori Mauri Kunnase 2017. aastal ilmunud Koeramäe Soome ajaloos.

Eriti populaarseks sai Kyösti Wilkuna 1911. aastal kirjutatud ja poistele isamaaliseks lugemiseks soovitatud „Tapani Löfvingi seiklused”, mis ilmus 1932. aastal ka Eestis. Kui seda raamatut uskuda, möödus Löfvingi lapsepõlv sõjamängudes Narva vallidel. Tema kavalaid vempe jälgib huviga vahtkondlane, kes soovitab Tapanile olla ettevaatlik, et elu kord võllapuul ei lõpeks.

1698. aastast alates jätkusid mängud Käkisalmi kindluses, kuhu Tapani isa saadeti. Oma sünnilinna Löfving enam ei naasnud, aga teatas 1735. aastal kuningale kavatsusest seda teha ning samas astuda Venemaa keisri teenistusse. Põhisõnumiks oli siiski majanduslik rahulolematus, mille kuningas ja sõjakolleegium lahendasid, kinkides talle Hommanäsi talu Porvoo lähistelt.


Tapani Löfving (1689–1777)

Tapani Löfving muistetaan Isonvihan ajan nokkelana vakoilijana ja sissipäällikkönä. Hän on osa Suomen, Ruotsin ja Viron sotahistoriaa. Löfving syntyi suomalaiseen tykistön konstaapelin perheeseen Narvan linnoituskaupungissa jouluaattona 1689. Sotilaana hän palveli Ruotsin kuningasta ja tunnettiin venäläisten kiusankappaleena 1710-luvun miehitetyssä Suomessa.

Löfvingin itsensä päiväkirjan muotoon kirjoittamat muistelmat, jotka Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen julkaisi vuonna 1865, ovat innoittaneet kirjailijoita. Legendaa kasvatti varsinkin Zacharias Topelius kouluissa vuosikymmeniä luetussa Maamme-kirjassa ja Välskärin kertomuksissa. Parhaiten Löfving lienee mielessä Kyösti Wilkunan nuorisokirjasta Tapani Löfvingin seikkailut, joka julkaistiin myös viroksi. Ruotsalainen Björn Holm on kirjoittanut hänestä "kuninkaan vakoilijana" jopa viidessä seikkailuromaanissa, viimeksi vuonna 1992. Omanlaisensa näkemyksen Löfvingistä antaa myös lastenkirjailija ja piirtäjä Mauri Kunnas vuonna 2017 julkaistussa Koiramäen Suomen historiassa. Sarjakuvasankarina hänet tosin nähtiin ensi kerran jo Kansan Kuvalehdessä vuonna 1952.

Narvan aika jäi yhdeksään lapsuusvuoteen, joiden sotaleikkejä Wilkuna kuvaa teoksessaan. Tosin Löfving lähetti vuonna 1735 kuninkaalle anomuskirjeen, jossa hän ilmoitti muuttavansa Narvaan ja pyrkivänsä Venäjän keisarikunnan palvelukseen. Mies haluttiin pitää maassa ja sen takaamiseksi hänelle annettiin palveluksistaan Hommanäsin talo Porvoon pitäjästä.



Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Ami Hauhio, kaanepilt/kansikuva, Tapani Löfvingin seikkailut, WSOY 1955
  2. Stefan Löfvingi päevik, rootsi keelest soome keelde tõlkinud Elisabeth Löfgren (neiupõlvenimega Avellan tuntud kui Lydia Koidula kirjasõber), SKS 1874
  3. Zacharias Topelius, Maamme-kirja, koolide lugemisraamat, 166. lugu: Tapani Löfvingi seiklused, esitrükk 1875 rootsi keeles, Paavo Cajanderi tõlge,16. trükk 1899
  4. Kyösti Wilkuna, Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikana, 1911, originaaltekst
  5. Zacharias Topelius, Velskeri jutustused, 8. jutustus: Pagulane, Juhani Aho tölge 1917
    – eesti keeles on ilmunud ainult kolm esimest jutustust aastatel 1923–1924
  6. Kyösti Wilkuna, Tapani Löfvingi seiklused Põhjasõja ajal, Loodus 1932, tõlkinud A. Rahkama
  7. Pekka Linnainen, Tapani Löfving – hurja poika Narvasta, Estofennia 28.5.2014
  8. Mauri Kunnas, Koiramäe Soome ajalugu, Isoviha ja Tapani Löfving, Sinisukk 2018
  9. Björn Holm, Karl XII:s spion jt, romaanisari Löfvingi seiklustest 1977–1992
  10. Rikarkivet (Rootsi riigiarhiiv), Stephan Löfving, rootsi keeles
  11. Veli-Matti Syrjö, Stefan Löfving, Kansallisbiografia 16.9.1997