Sillameistrid | Siltamestareita

Michael Savonius

,

Tartu soomlasest õpetlaste eelkäija, kellest sai ülikooli rajaja Johan Skytte soovitusel professor juba Academia Gustaviana asutamisel.

Michael Savonius oli, nagu nimi ütleb, Savo maakonna Mikkeli kirikhärra poeg, kes oli õppinud kõrgelt hinnatud Wittenbergi ülikoolis Saksamaal nagu ka Tallinna piiskop Christian Agricola. Pärast koju naasmist 1620. aastal valiti Savonius Helsingi triviaalkooli rektoriks. Sellel ametikohal jätkas ta kümme aastat. 1630. aastal siirdus ta Johan Skytte soovitusel Tartusse, kus temast sai vast asutatud gümnaasiumi kõnekunsti lektor ja ka selle juures tegutsenud ettevalmistava triviaalkooli rektor.

1632. aastal muutis kuningas Gustaf II Aadolfi Nürnbergi sõjaleeris antud allkirjaga gümnaasiumi ülikooliks, mida hakati tema auks nimetama Academia Gustavianaks. Ülikooli esimeseks loogika ja eetika professoriks sai Michael Savonius, kes oli nimetatud ametisse juba aasta varem. Esimene tema juhendatud väitekirja kaitsmine toimus juba detsembris ja viimane 1644. aastal, mis oli ainus kord kui kaitsjaks oli Soomest pärit üliõpilane.

Savoniuse õpetlaseteed varjutasid koolkondadevahelised või mitmesugused tööalased vaidlused ning ka näiteks üks Helsingis pooleli jäänud auhaavamise kohtuvõitlus. Eriline kompetentsitüli puhkes ülikooli ja Liivimaa kiriku ülemkonsistooriumi vahel küsimuses, kummale kuulub õigus juhtida triviaalkooli, mille rektoriks oli akadeemia poolt Savonius. 1650. aastal lahkus ta oma professuurist pensionile, mis kinnitati neli aastat hiljem kuningliku kirjaga. Tema hilisem saatus on jäänud tundmatuks.

Õnnelikumalt alustas samadel aastatel oma akadeemilist karjääri rahvahariduse edendaja Johannes Gezelius vanem, kes lõpetas õpingud Tartus 1841. aastal filosoofiamagistri kraadiga. Siis sai temast kreeka keele ja ida keelde professor ning ka teoloogia erakorraline professor. 1649. aastal lahkus ta Tartust kolleegidega tekkinud lahkarvamuste tõttu.1660. aastal sai Gezeliusest Liivimaa kiriku kindralsuperintendent ja samas ülikooli prokantsler kuni Turu piiskopiks pühitsemiseni 1664. aastal.

Michael Savonius (159?–16??)

Viron itsenäistyttyä Tarton yliopistosta tuli rakentaa ensi kerran vironkielinen, kansallinen yliopisto, missä työssä oli auttamassa joukko suomalaisia professoreja. Yhteinen yliopistohistoria alkaa kuitenkin jo latinankieliseltä ajalta, kenraalikuvernööri Johan Skytten aloitteesta vuonna 1630 perustetusta Tarton kymnaasista, joka kahta vuotta myöhemmin muuttui 30-vuotista sotaa Saksassa käyvän kuningas Kustaa II Aadolfin allekirjoituksella yliopistoksi, Academia Gustavianaksi kutsutuksi.

Tarton yliopisto lukee historiansa vuodesta 1632. Mikkelin kirkkoherran poika, Wittenbergissä opiskellut Michael Savonius oli saanut nimityksen ensimmäiseksi logiikan ja etiikan professoriksi jo edellisen vuoden joulukuussa. Tarttoon hän saapui Johan Skytten suosituksella vastaperustetun kymnaasin puhetaidon lehtoriksi ja tuli kohta myös sen yhteyteen avatun valmistavan triviaalikoulun rehtoriksi. Tätä ennen Savonius oli palvellut kymmenen vuotta Helsingin triviaalikoulun rehtorina.

Ensimmäinen Savoniuksen ohjaama väitöskirja tarkastettiin jo joulukuussa 1632 ja viimeinen vuonna 1644, jolloin puolustajana oli ainoan kerran suomalainen ylioppilas. Uraa varjostivat aatteelliset ja virkariidat sekä kunnianloukkausjutut, joista yksi oli jäänyt kesken Helsingin vuosiltakin. Savonius sai eron professuuristaan vuonna 1650. Neljä vuotta myöhemmin eläke vahvistettiin kuninkaallisella kirjeellä, joka on jäänyt viimeiseksi tiedoksi Tarton ensimmäisen suomalaisprofessorin loppuvaiheista.

Näiltä vuosilta muistettakoon myös kansanopetuksen edistäjä ja Turun piispa Johannes Gezelius vanhempi (1615–1690), jonka akateeminen ura alkoi vuosina 1638–1641 Tartossa suoritetusta filosofian maisterin tutkinnosta. Tämän jälkeen Gezelius palveli yliopistoa kreikan ja itämaisten kielten professorina sekä teologian ylimääräinen professorina vuoteen 1649 saakka. Hän erosi virkaveljien kanssa syntyneiden erimielisyyksien vuoksi, mutta nousi vielä yliopiston varakansleriksi vuosiksi 1660–1664.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Johan Skytte mälestusmärk | Johan Skytten muistomerkki, Tartu 2007
  2. Matti Sainio. Ramismen vid universitet i Dorpat, Studia Historica Jyväskyläensia 1962
  3. Per Wieselgren. Michael Savonius. Die Tragödie eines finnischen Humanisten an der Academia Gustaviana, The Baltic Scientific Institute in Scandinavia 1973
  4. Ülle ja Kari Tarkiainen, Meretagune maa. Rootsi aeg Eestis (Provinsen bortom havet. Estlands svenska historia) 1561–1710, Varrak 2014
  5. Meelis Friedenthal, Ramism ja metafüüsika Academia Gustavianas, Etis 2016
  6. Simo Heininen, Michael Savonius, Kansallisbiografia 4.5.2001
  7. Pentti Laasonen, Johannes Gezelius vanhempi, Kansallisbiografia 16.9.1997
  8. Johannes Gezelius vanem, Wikipedia (eesti)