Christian Agricola

Soome kirjakeele rajaja ja usupuhastuse elluviija Mikael Agricola poeg, kelle kuningas Johan III saatis Eestimaale kirikukorda uuendama.

Christian Agricola on võib-olla kõige tuntum Jaan Krossi romaani „Kolme katku vahel“ IV osa kaudu, kus Balthasar Russow temaga kolm korda kohtub. Meeldejääv on Agricola dramaatiline äkksurm. Üldiselt loob kirjanik piiskopist heatahtliku ja isegi eestimeelse pildi.

Christian Agricola oli aastail 1583–1586 Tallinna piiskop ja Haapsalu administraator, praktikas Eestimaa piiskop Rootsi valdusalal. Tema ülesandeks oli kuningas Johan III-le meelepärase kirikupoliitika ja jumalateenistuse korra juurutamine Eestis. Oma instruktsioonides rõhutas ta õpetajate rahva keele oskuse tähtsust ning kirikute juures tegutsevate koolide vastutust laste õpetamise eest.

Agricola oli Turu piiskopi, usupuhastaja ja soome kirjakeele rajaja Mikael Agricola ainus laps ning mitmel moel ka tema mantlipärija. Mõlemad õppisid Wittenbergis ja valiti kohe pärast sealt koju naasmist Turu katedraalkooli rektoriks. Võib-olla oleks ka pojast saanud usupuhastaja, kui talle eluaastaid Eestis rohkem kui kolm oleks antud. Tõenäoliselt maeti ta Tallinna toomkirikusse.

Christian Agricola (1550–1586)

Christian Agricola oli Suomen uskonpuhdistajan ja kirjakielen isän Mikael Agricolan ainoa lapsi. Hän oli monin tavoin isänsä manttelinperijä. Kuten isänsä, poikakin opiskeli Wittenbergissä ja valittiin sieltä palattuaan Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Uskonpuhdistaja hänestä olisi saattanut tulla Virossa, ellei kuolema olisi katkaissut piispan uraa kolmeen vuoteen.

Vuonna 1583 kuningas Juhana III nimitti Agricolan Tallinnan piispaksi ja Haapsalun administraattoriksi, käytännössä koko Ruotsin hallitseman Viron kirkolliseksi johtajaksi. Tehtävänä oli vakiinnuttaa Ruotsin valtaa ja levittää kuninkaan uutta kirkkojärjestystä. Piispana hänen tuli tehdä tarkastuskierroksia ja valvoa pappien pätevyyttä, johon kuului myös hyvä viron kielen taito.

Varsin ihanteellisen kuvauksen Christian Agricolasta löydämme Jaan Krossin teoksesta Uppiniskaisuuden kronikka. Voimme havaita piispan puheenvuorojen ennakoivan Viron sivistyksellisiä ja kielellisiä pyrkimyksiä. Kirjailijan dramaattisella vapaudella Kross kuvaa myös Agricolan äkillisen kuoleman verensyöksyyn Balthasar Russowin, teoksen päähenkilön käsivarsille.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

Pilt/Kuva: Tallinna toomkiriku kantsel, Hannele Valkeeniemi 1.2.2018
Lea Jürgenstein, 16. sajandi piiskoppidele mõeldes, Eesti Kirik 21.9.2007
Kari Tarkiainen, Christian Agricola - suomalainen kirkonmies Tallinnan piispana, Agricola 2007
Vikerraadio, Eesti lugu. Christian Agricola, 30.11.2013
Ülle ja Kari Tarkiainen, Meretagune maa. Rootsi aeg Eestis (Provinsen bortom havet. Estlands svenska historia) 1561–1710, Varrak 2014
Anneli Mäkelä-Alitalo, Kristian Agricola, Kansallisbiografia 28.11.2000
Christian Agricola, Wikipedia (eesti)