Sillameistrid | Siltamestareita

Jaakko Blomberg

,

Pöördelistel aastatel üks Soome välispoliitiliste seisukohtade kujundajatest, kellest sai ka Eesti ja Soome ühise tuleviku visionäär.

Jaakko Blomberg on Soome külma sõja järgse välispoliitika üks põhimõjutajatest ja -osalistest. Nõukogude Liidu lagunemise alguses töötas Blomberg välisministeeriumi poliitilise osakonna juhina. Laulev revolutsioon haaras kaasa ka soomlased, kuid Soome ametlik positsioon jäi reserveerituks – või vähemalt nii paistis see väliselt.

Blomberg sõnastas 1990. aastal Soome tegevuse kolm põhimõtet: hoida häid suhteid Moskvaga, toetada Baltimaade iseseisvuspüüdlusi ning vältida nende kahe põhimõtte omavahel vastuollu sattumist. Välisministeeriumis alustas tegevust Jaakko Kaurinkoski juhitav Eesti töörühm, mille liikmeteks olid presidendi kantselei ja kaitseministeeriumi esindajad. Soome peitis Baltimaade iseseisvuspüüdluste toetamise üldise lähipiirkonna koostöö ja kultuurisidemete arendamise sildi taha.

Pärast Leedu iseseisvusdeklaratsiooni 1990. aastal tõusis esile ka Soome ametliku seisukoha kujundamine Baltimaade iseseisvumise kohta. Tehtud uuringute põhjal leiti, et Soome ei olnud kunagi ametlikult ehk de jure Eesti, Läti ja Leedu Nõukogude Liitu astumist tunnustanud. Blombergi kaasabil viis see olukorrani, kus 1991. aasta augustis taastas Soome uuesti diplomaatilised suhted Baltimaadega.

Huvitav on siinkohal asjaolu, et kolmest töörühma liikmest ehk Kaurinkoskist, Blombergist ja Jaakko Kalelast said hiljem Soome suursaadikud Tallinnas.

Blomberg tutvus juba 1990. aastal Lennart Meriga, kui too oli ametis Edgar Savisaare valitsuse välisministrina. Diplomaadina olid tal lähedased sidemed Eestiga kogu 1990. aastate perioodil. Pärast 2001.–2005. aastal suursaadikuna töötamist jätkas ta aktiivset tegevust Eesti suunal. Peaministri ülesandel koostas ta koos Gunnar Okkiga 2008. aastal Eesti ja Soome koostöövõimaluste raporti, millesse koondati 55 ettepanekut ühiskonna eri valdkondadest.

Üks raportis esitatud ettepanekuid viidi ellu kümme aastat hiljem, kui Blombergi, Okki ja Jaana Vasama juhtimisel asutati Eesti-Soome Kultuurifond. Fondi ülesanne on edendada Soome ja Eesti kultuuri- ja kunstikoostööd, mõlemapoolset keeleoskust ning kultuuriga seotud majanduslikku tegevust. Fond sai oma tegevuseks Soomelt ja Eestilt mõlema riigi sajanda aastapäeva puhul märkimisväärse kapitalipanuse. Esimesed stipendiumid jagas sihtasutus Helsingis 2017. aasta detsembris ja Tallinnas 2018. aasta veebruaris.

Jaakko Blomberg (s. 1942)

Jaakko Blomberg on Suomen kylmän sodan jälkeisen ulkopolitiikan keskeisiä taustavaikuttajia ja sisäpiiriläisiä. Kun Neuvostoliitto alkoi natista liitoksissaan, Blomberg toimi ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkönä. Laulava vallankumous tempasi suomalaiset mukaan, virallinen Suomi seurasi pidättyvämmin – tai ainakin siltä näytti ulospäin.

Blomberg tiivisti vuonna 1990 Suomen tilanteen kolmeen periaatteeseen: ylläpitää hyviä suhteita Moskovaan, tukea balttien itsenäisyyspyrkimyksiä ja välttää näiden kahden periaatteen joutumista ristiriitaan keskenään. Ulkoministeriössä aloitti toimintansa Jaakko Kaurinkosken johtama Viro-työryhmä, johon osallistuivat presidentin kanslian ja puolustusministeriön edustajat. Suomi naamioi Baltian itsenäistymispyrkimysten tukemisen yleiseen lähialueyhteistyöhön ja kulttuuriyhteistyöhön.

Liettuan itsenäisyysjulistuksen jälkeen 1990 nousi esille Suomen virallinen suhtautuminen Baltian maiden itsenäistymiseen. Tutkimuksen perusteella todettiin, että Suomi ei ollut koskaan muodollisesti, de jure, tunnustanut Viron, Latvian ja Liettuan liittämistä Neuvostoliittoon. Blombergin myötävaikutuksella tämä johti siihen, että elokuussa 1991 Suomi vain avasi uudestaan diplomaattisuhteet Baltian maiden kanssa.

Kuvaavaa on, että kolmesta työryhmän jäsenestä eli Kaurinkoskesta, Blombergista ja Jaakko Kalelasta tuli myöhemmin Suomen Tallinnan-suurlähettiläitä.

Blomberg tutustui jo 1990 Lennart Mereen tämän toimiessa Edgar Savisaaren hallituksen ulkoministerinä. Diplomaattina hän piti läheisiä yhteyksiä Viroon läpi 1990-luvun. Vuosien 2001–2005 suurlähettiläskautensa jälkeen Blomberg on jatkanut aktiivina Viro-toimijana. Pääministerien toimeksiannosta hän yhdessä Gunnar Okkin kanssa laati 2008 raportin Suomen ja Viron tulevaisuuden yhteistyötä visioineen raportin. Raportti listasi 55 konkreettista suositusta yhteiskunnan eri alueilta.

Yksi raportin ehdotuksista toteutui kymmenen vuotta myöhemmin, kun Blombergin, Okkin ja Jaana Vasaman johdolla perustettiin Suomalais-virolainen kulttuurisäätiö. Säätiön tehtävänä on edistää Suomen ja Viron välistä kulttuuri- ja taidealojen yhteistyötä, molemminpuolista kielitaitoa sekä kulttuuriin liittyvää taloudellista toimintaa. Säätiö sai pääomaansa merkittävän panostuksen Suomen ja Viron valtioilta maiden satavuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ensimmäiset stipendit säätiö jakoi Helsingissä joulukuussa 2017 ja Tallinnassa helmikuussa 2018.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Soome suursaatkond / Allan Alajaan
  2. Koivisto, Mauno: Historian tekijät. Toinen painos, WSOY 1995.
  3. Meri, Lennart: Tulen maasta, jonka nimi on Viro. Otava 1995
  4. Soome suursaadikuks Jaakko Blomberg, Eesti Päevaleht 10.1.2001
  5. Seppo Kuusisto, Uusi Tallinnan-lähettiläs Jaakko Blomberg, Elo 2/2001
  6. Ülo Tuulik, Tema ekstsellentsid, Sirp 16.11.2001 
  7. Graf, Mati ja Roiko-Jokela, Heikki: Vaarallinen Suomi. Suomi Eestin kommunistisen puolueen ja Neuvosto-Viron KGB:n silmin. Minerva 2004.
  8. Edgar Savisaar: Peaminister, Tartu Kleio, 2004
  9. Kallenautio, Jorma: Suomi kylmän rauhan maailmassa. Suomen ulkopolitiikka Porkkalan palautuksesta 1955 Euroopan unionin jäsenyyteen 1995. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2005.
  10. Gunnar Okk, Jaakko Blomberg, Suomen ja Viron yhteistyön mahdollisuudet 2008, Valtioneuvoston julkaisusarja 7/2008
  11. Gunnar Okk, Jaakko Blomberg, Eesti ja Soome koostöö võimalused 2008, Välisministeerium 2008,
  12. Heikki Rausmaa, ”Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon.” – Suomen ja Viron poliittiset suhteet keväästä 1988 diplomaattisuhteiden solmimiseen elokuussa 1991, väitöskirja, Helsingin yliopisto 2013
  13. Jaakko Blomberg, Vakauden kaipuu : kylmän sodan loppu ja Suomi, WSOY 2011
  14. Mati Hint, Vaade Eesti iseseisvumisele soometunud Soomest, Jaakko Blombergi raamat, Sirp 22.2.2013
  15. Jussi Pekkarinen, Kohtu 4, Suomen Tallinnan-lähetystön tarina, SKS 2015
  16. Jaakko Blomberg, Soome, Baltimaad ja julgeolek, Diplomaatia 09/2016
  17. Potku pääministerin nilkkaan avasi Suomen Viro-solmun, Yle 20.8.2016
  18. Ilmar Metsalo, Vallanvaihto suomalaissilmin, Suomen ulkoasiainministeriön analyysit Baltian itsenäistymiskehityksestä 1986–1991, pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 2016
  19. Soome-Eesti kultuurifondile suur tõetus mõlemalt riigilt, Suomen suurlähetystö 16.11.2017
  20. Soome-Eesti kultuurifond, ametlik lehekülg