Sillameistrid | Siltamestareita

Gustaf Fredrik von Böningh

Soome suurvürstiriigi esimene kaubandusesindaja Tallinnas, kes tegeles aktiivselt ka kultuuriliste ja ühiskondlike sidemete arendamisega.

Gustaf Fredrik von Böningh on Soome–Eesti suhete üks varasemaid, kuid samas unustatumaid edendajaid. Ta sündis Tammisaaris raehärra pojana, kuid läks juba 1806. aastal 16-aastasena kodust ära Tallinnasse elatist teenima. Böningh lahkus Rootsist Venemaale, kuid kolm aastat hiljem kuulusid Soome lahe mõlemad rannikud sama keisririigi koosseisu. Uute turgude avanemine andis alustava kaubandussuhete arendaja edule hoogu.

1835. aastal kirjutati ajalehtedes, et minister-riigisekretär Robert Henrik Rehbinder oli „kutsunud ja määranud kaupmees G. Fr. Böninghi Soome Suurvürstiriigi kaubandusesindajaks Tallinnasse”. Keiser oli andnud Soomele õiguse ametikoha loomiseks kolmesse sadamalinna, lisaks Peterburi ja Riiasse. Esindajad pidid oskama vene, soome ja rootsi keelt. Ettevõtluse edendamise ja huvide kaitsmisega seotud töökohustused olid üsna samasugused nagu konsulitel, kelle keisririik välismaale lähetas, ning ajakirjanduses nimetatigi neid konsuliteks. Peamine ülesanne oli anda kaubavahetuse kohta aru Soome senati majandusosakonna rahandustoimkonnale ehk rahandusministeeriumi eelkäijale. Üllatav on see, kui suurt huvi pakkusid Böninghi aruanded majandusuudistena Soome ajalehtedele.

Böningh arendas Soome ja Eesti suhteid kõikehõlmavalt justkui mõni suursaadik või kultuuriatašee, nagu on teda kirjeldanud meie riikide 1809.–1865. aasta kaubandussuhete kohta doktoritöö kaitsnud Einar Värä. Nii nagu üks õige konsul, oli ka Böningh alati valmis kaasmaalasi abistama. Ta oli Zacharias Topeliusele külalislahke Tallinna giid ja Elias Lönnrotile mitmeti abiks tolle 1844. aasta Eesti-reisil. Aurulaevaettevõtte agendina oli Böningh ka ristlusturismi teerajaja. Ta võttis Tallinnasse reisijaid sadamas vastu, et veenduda külastuse kordaminekus. Samamoodi turundas ja korraldas ta lõbusõite Soome.

Böningh oli ka tõeline filantroop, kes jagas nii Eesti kui ka Soome paljudele kirikutele ja kultuuriasutustele helde käega kingitusi. Lisaks jõudis ta võtta osa kultuuriorganisatsioonide, muu hulgas Soome Kirjanduse Seltsi tööst. „Tema oli üheks esimeseks kultuuriliseks vahetalitajaks Eesti ja Soome vahel, eriti Eesti tutvustamisel Soomes. Ta näib hoolega jälginud eestikeelseid raamatuid ja läkitanud neid sagedate saadetistena hulgakaupa Soome.” Nii meenutas Postimees konsulit veel 1931. aastalgi.


G. Fr. v. Böningh (1790–1866)

Gustaf Fredrik von Böningh on suomalais-virolaisten suhteiden varhaisimpia, mutta myös unohdetuimpia aktivisteja. Hän oli syntynyt Tammisaaressa raatimiehen poikana, mutta lähtenyt jo 16-vuotiaana vuonna 1806 etsimään toimeentuloa Tallinnasta. Böningh lähti Ruotsista Venäjälle, mutta jo kolme vuotta myöhemmin Suomenlahden rannat kuuluivat samaan keisarikuntaan. Uusien markkina-alueiden avautuminen oli aloittelevalle kauppasuhteiden kehittäjälle sysäys menestykseen.

Syyskuussa 1835 lehdet kertoivat, että ministerivaltiosihteeri Robert Henrik Rehbinber oli "kutsunut ja nimittänyt kauppias G. Fr. Böningin Suomen suuriruhtinaskunnan kauppa-asiamieheksi Tallinnaan". Keisari oli myöntänyt Suomelle oikeuden tämän viran perustamiseen kolmeen satamakaupunkiin, myös Pietariin ja Riikaan. Asiamiesten tuli osata venäjää, suomea ja ruotsia. Tehtävät elinkeinojen edistämisessä ja edunvalvonnassa olivat hyvin samankaltaisia kuin konsuleilla, joita keisarikunta nimitti ulkomaille, ja konsuleiksi lehdistö heitä kutsuikin. Keskeistä oli myös raportoida kauppavaihdosta senaatin valtiovaraintoimituskunnalle. Yllättävää on havaita, miten laajasti Bönighin Tallinnan-raportit kiinnostivat talousuutisina myös Suomen lehdistöä.

Suomen ja Viron yhteyksiä Böningh rakensi laaja-alaisesti kuin eräänlainen suurlähettiläs tai kulttuuriattasea, kuten häntä kuvaa maidemme vuosien 1809–1865 kauppasuhteista väitellyt Einar Värä. Oikean konsulin tapaan Böningh oli aina valmis auttamaan maanmiehiään. Zacharias Topeliukselle hän oli vieraanvarainen Tallinnan-opas ja Elias Lönnrotille moninainen auttaja vuoden 1844 Viron-matkalla. Höyrylaivayhtiön edustajana Böningh oli myös risteilymatkailun edelläkävijä. Tallinnan-matkalaisia hän oli vastassa satamassa varmistaen vierailun onnistumisen. Vastavuoroisesti hän markkinoi ja järjesti huvimatkoja Suomen puolelle.

Bõningh oli myös aito filantrooppi, joka teki avokätisiä lahjoituksia useille kirkoille ja sivistyslaitoksille niin Virossa kuin Suomessa. Hän ehti vaikuttaa myös kulttuurijärjestöissä, niin myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa. – ”Hän oli ensimmäisiä kulttuurin välimiehiä Viron ja Suomen välillä, erityisesti Viron tutustuttajana Suomessa. Hän näyttää seuranneen huolellisesti vironkielisiä kirjoja ja lähettäneen niitä tiuhaan tahtiin kasapäin Suomeen.” – Näin muisti Postimees konsulimme vielä vuonna 1931.


Finska Stats-kalender 1852

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Lorenz Heinrich Petersen, Tallinna sadam 1858, Tallinna linnamuuseum
  2. Handels-Agent för Storfurstendömet Finland i Reval, ametisse nimetamine, Helsingfors Tidningar 12.9.1835
  3. Herr G. Fr. Böning (Agent för Finska handeln i Reval) meddelar, kaubandusaruanne, Åbo Tidningar 26.10.1836
  4. Till konsuln och riddaren Gustaf Fredrik von Böningh, Tallinnas tegutsemise 50. aastapäevaks, Åbo Underrättelser 28.11.1856
  5. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, v. Bönighi annetused / Böninghin lahjoitukset, Suomen Julkisia Sanomia 15.6.1857
  6. Outo mainio hedelmä konsulilta v. Böningh, konsuli suur eesti kõrvits, Suomen Julkisia Sanomia 18.11.1858
  7. Dampfschifffahrts-Anzeige, laevaliini kuulutus, Estländische Gouvernements-Zeitung 19.7.1862
  8. Soomemaa konsuli v. Böninghi kingitus Harju-Jaani uuele kirikule, Perno Postimees 30.10.1863
  9. G. F. v. Böningh (järelehüüe), muistokirjoitus, Suometar, Suometar 31.5.1866
  10. † Gustaf Fredrik von Böningh, Helsingfors Tidningar 5.6.1866
  11. Kauppa-asiamies, Tietosanakirja IV, Tietosanakirja Oy 1912
  12. August Palm, Soome Kirjanduse Selts ja Eesti, Postimees 15.3.1931
  13. Patrik Göransson, Mõned väljavõtted rootsi koguduse ja saarte ajaloost, Eestirootslane 1/2011
  14. Einar Värä, Kaubandussidemed Soome suurvürstiriigi ja Eesti alade vahel aastal 1809–1865, Tallinna Ülikool 2013
  15. Seppo Zetterberg, Suomen sillan kulkijoita, Siltala 2015
  16. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jäsenet 1831–1892
  17. Kungliga Vitterhetsakademien, Rootsi kirjandusakadeemia korrespondentliige ja annetaja
  18. Ruhnu kirikusse kingitud laelühter, Kultuurimälestiste riiklik register
  19. Böningh, Suomen kauppa-asiamies Tallinnassa, Digitaaliarkisto, Kansallisarkisto
  20. Gustav Fredrik von Böningh, Geni.com