Sillameistrid | Siltamestareita

Seppo Zetterberg

, , , , ,

Eesti ajaloost üdini huvitatud professor, kes kirjutas telliskiviraskuse Eesti ajaloo nii soomlastele kui ka eestlastele.

Seppo Zetterberg on uurinud Eesti ajalugu juba pool sajandit, kuid ka emeriitprofessorina pole tema huvi Eesti vastu sugugi raugenud. Viljakas teaduskirjanik ja ajaloo populariseerija on Eesti tutvustamise rekordiomanik nii Soomes kui ka Soome lahe lõunakaldal, kus 670-leheküljeline „Eesti ajalugu” on senini kõige põhjalikum eesti keeles avaldatud riigi ajaloo üldülevaade. Ka mitu tema muud teost räägivad Soome ja Eesti ajaloo puutepunktidest. Zetterberg on hea lektor ja vestluskaaslane, kes muudab ka segased asjad mõistetavaks ja isegi nauditavaks – justnagu oma raamatutes.

Karjäärivaliku tegi Zetterberg juhuslikult. Tema ajateenistus lõppes 1965. aasta detsembris ja Helsingi ülikooli ajalooteaduskonna sisseastumiskatsed olid juhtumisi jaanuarikuus. Tavaliselt korraldati neid ainult suvel. Ta tegi eksamid ära, kuid mõtles jätta ajaloo kõrvalerialaks ja õppida keeleteadust. Jällegi tuli mängu juhus – märtsikuine külastus sõjaarhiivi, mille arhivaar tutvustas talle muu hulgas Eesti vabadussõja dokumente. Zetterbergi kirjelduse järgi oleks ta nagu usku pöördunud, mis viis lõpuks 1977. aastal doktoritöö kaitsmiseni Soome ja Eesti iseseisvuse algusaastate poliitiliste suhete teemal.

Esimesed Eesti ajalooga seotud ajaleheartiklid kirjutas Zetterberg juba 1960. aastatel. Soome ja Eesti kaksikriigi kavad äratasid huvi ka pagulaslehtedes. 1985. aasta jaanuaris oli tema juba Eesti asjatundjana kanna kinnitanud, kui teleajakirjanik Markku Laukkanen kutsus ta TV2 saatesse „Ajankohtainen kakkonen” arutlema Sirje Sinilinnu teose „Eesti ja Venemaa“ üle. Arutelu oli asjalik ja rahulik, kuid mõjus sellisena just nõukogudevastaselt, millega Soome televisioonis ei oldud harjutud. Zetterberg pidas lihtsalt õigustatuks küsida, miks me vaikime nii ühe rahva kohta meie vahetus läheduses, kui me muidu püsti seistes prostesteerime vähemuste rõhumise vastu koguni kaugel eemal. Selles saates murti nn Eesti tabu, nagu tõdes ajaleht Hufvudstadsbladet.

Seppo Zetterberg töötas aastatel 1994–1996 Tallinna Soome Instituudi juhina. Selle töö kõrvalt valmis ka tema raamat Eestimaa Päästekomitee liikme Jüri Vilmsi saatusest. Mis puudutab Eesti organisatsioone, siis oli Zetterberg pikka aega tegev Tuglase Seltsis.

„Jumal tänatud, et eestlased ei saanud 1991. aastal aru, kuidas Soome välispoliitilisele reaalsusele tähelepanu juhtis.” – Seppo Zetterberg, 1995

Seppo Zetterberg (s. 1945)

Seppo Zetterberg on tutkinut Viron historiaa jo puoli vuosisataa, mutta yhä emeritusprofessorinakin on hänen kiinnostuksensa siihen loppumaton. Tuottelias tietokirjailija ja historian kansanomaistaja on Viron tunnetuksi tekemisen ennätysmies Suomessa – ja Suomenlahden eteläpuolella, jossa 670-sivuinen Eesti ajalugu on tähän asti laajin viroksi julkaistu maan historian yleisesitys. Hänen muista teoksistaan useampikin kertoo Suomen ja Viron historian liittymäkohdista. Zetterberg viihtyy esitelmöitsijänä ja keskustelijana, jolloin hän jalostaa mutkikkaat asiat ymmärrettäviksi ja vieläpä nautinnollisiksi – kuten kirjoissaankin.

Uravalinnan teki Zetterbergin puolesta sattuma. Hänen varusmiespalveluksen päättyi joulukuussa 1965 ja Helsingin yliopistossa sattui yllättäen olemaan historian osaston pääsykokeet tammikuussa. Yleensä kokeet olivat kesällä. Hän pääsi niistä läpi, mutta aikoi jättää historian sivuaineeksi ja ryhtyä kielitieteilijäksi. Sattuma puuttui taas peliin marraskuussa vierailulla Sota-arkistoon, jossa arkistonhoitaja kertoi muun muassa Viron vapaussodan asiakirjoista. Zetterbergin kuvaamana tuo hetki oli "uskoontulo", joka johti lopulta vuonna 1977 valmistuneeseen väitöskirjaan Suomen ja Viron poliittisista suhteista itsenäistymisvuosina.

Ensimmäiset Viron historiaan liittyvät lehtiartikkelinsa Zetterberg kirjoitti jo 1960-luvun puolella. Suomen ja Viron suunnitelmat kaksoisvaltiosta herättivät kiinnostusta myös pakolaislehdissä. Viron-tuntijana hänen asemansa oli jo vakiintunut tammikuussa 1985, kun toimittaja Markku Laukkanen kutsui hänet TV2:n Ajankohtaiseen kakkoseen keskustelemaan Sirje Sinilindin teoksesta Viro ja Venäjä. Keskustelu oli hyvin asiallinen ja rauhallinen, mutta juuri sellaisena ”neuvostovastaisuutta”, johon Suomen televisiossa ei ollut totuttu. Zetterberg vain arveli oikeutetuksi kysyä, miksi olemme niin vaiti läheisestä kansasta, kun muuten nousemme niin kärkkäästi protestoimaan vähemmistön sortoa jossain kaukana. Ohjelmassa murtui "Viron tabu", totesi Hufvudstadsbladet.

Seppo Zetterberg toimi vuosina 1994–1996 Suomen Instituutin johtajana Tallinnassa. Tällöin syntyi työn ohessa kirja Viron pelastuskomiten jäsenen Jüri Vilmsin kotalosta. Viro-järjestöissä Zetterberg on pitkäaikainen vaikuttaja Tuglas-seurassa.

Jumalan kiitos virolaiset eivät 1991 tajunneet Suomen korostamia ulkopoliittisia realiteetteja. – Seppo Zetterberg 1995

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Seppo Zetterberg ja kultuuriminister Indrek Saar, Helsingi Mardilaat, Harri A. Sundell 21.11.2015
  2. Seppo Zetterberg, Viron itsenäistyminen 1918, Uusi Suomi 29.12.1968
  3. Eelarvamuslik suhtumine Soomest Eesti ajaloole, Eesti Päevaleht 13.12.1969
  4. Seppo Zetterberg kirjutab oma laudatur-tööd Eesti–Soome uniooni idee kohta, Välis-Eesti 15.12.1969
  5. Seppo Zetterberg, Soome ja Eesti riikide liidu plaanidest 1918–19 (I), Teataja 4.4.1970
  6. Seppo Zetterberg, Soome ja Eesti riikide liidu plaanidest 1918–19 (II), Teataja 18.4.1970
  7. Suomalaiset Viron ensimmäisillä laulujuhlilla. Seppo Zetterberg kertoo, Yleisohjelma, Yle 26.5.1970
  8. Soome kaitses sõja ajal Eesti huvisid, Vaba Eestlane 15.1.1971
  9. Rootsis arutati Balti põgenike probleeme, Vaba Eestlane 22.6.1971
  10. Nimineuvoksia ja vihreitä univormuja. Seppo Zetterberg kertoo tsaarinajan arvoluokituksista, Yle 29.6.1971
  11. Huvitavat Aeta Balticas: Kui sakslased organiseerisid vähemuste eraldamist Venest, Eesti Päevaleht 14.7.1971
  12. Soome-Eesti liitriigi mõte 1918-19. Eestlaste huvi, soomlaste jahedus, Nootti, Eesti Päevaleht 4.3.1972
  13. Seppo Zetterberg, Unohtunut utopia: Suomen–Viron unioni, Helsingin Sanomat 24.12.1973
  14. Soome ajalehed Pätsi-juubelist, Eesti Päevaleht 4.5.1974
  15. Väitekiri Soome-Eesti poliitikast, Eesti Päevaleht 2.6.1977
  16. Heikki Brotherus, Ratkaisun vuodet Baltiassa, Helsingin Sanomat 16.10.1977
  17. Elav ja väärtuslik uurimus Eesti-Soome suhetest 1917-1919, Teataja 13.5.1978
  18. Toivo Kuldsepp, Pilk põhjanaabrite kirjandusellu, Sirp ja Vasar 5.5.1979
  19. Evald Uustalu. Miks Rootsi keeldus a. 1918 abist Eestile? Eesti Päevaleht 29.4.1981
  20. Seppo Zetterberg, Veljeileekö Viro venäjäksi, Helsingin Sanomat 11.1.1985
  21. Kaksi rantaa, kaksi elämäntapaa. Opaskirja oikoo virolaisturistien harhakäsityksiä ja suomalaistutkija [Seppo Zetterberg] arvioi Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikan varjossa, Ajankohtainen kakkonen, TV2, Yle 22.1.1985
  22. Positiivne vastukaja Soomes Sinilinnule, Eesti Päevaleht 20.2.1985
  23. Soome ajakirjanduses tähelepanu Eesti-teosel, Eesti Päevaleht 22.2.1985
  24. Uks kõige asjalikumaid Eesti olude kirjeldusi. Soome arvustus Sirje Sinilinnu raamatust (I), Teataja 23.3.1985
  25. Soome arvustus Sirje Sinilinnu raamatust (II), Teataja 6.4.1985
  26. Seppo Zetterberg, Nimimerkki Siniveli puhuu virolaisen sotilaan äänellä, Helsingin Sanomat 13.10.1985
  27. Soome suurim ajaleht kirjutab eesti samizdat-väljaandest, Vaba Eestlane 12.2.1986
  28. Seppo Zetterberg, Kouluni: Pakkilaatikko ja Apollo, Helsingin Sanomat 13.7.1988
  29. Soome korjab raha eesti kultuuri heaks, Eesti Päevaleht 14.4.1989
  30. Seppo Zetterberg, Jaan Krossiga Jüri Vilmsi haual, Reede 30.3.1990
  31. Jüri Hain, Teadusseminar Eesti ja Soome kultuurisidemetest, Reede 7.12.1990
  32. Jukka-Pekka Lappalainen, Itä-Euroopan tutkijan Seppo Zetterbergin arvio Baltiasta: Neuvostodemokratian ankara testi, Helsingin Sanomat 3.3.1991
  33. Kommentaare president Koivisto seisukohale, Vaba Eestlane 16.4.1991
  34. Tallinnaan ilman karriääriä, Hufvudstadsbladet / Helsingin Sanomat 2.9.1991
  35. Jukka Rislakki, Viroon avataan Suomi-instituutti, Helsingin Sanomat 4.9.1991
  36. Soome Instituut nüüd ka Eestis, Sirp 22.11.1991
  37. Jukka Lehesvirta, Viron paperiset ja rautaiset juuret, Yle 6.9.1992
  38. Uuenenud Soome Instituut avas uksed, Kultuurileht 18.3.1994
  39. Seppo Zetterberg, Vaatan Soome Instituudi akendest välja, Kultuurileht 3.6.1994
  40. Tietokirjailijat palkitsivat Seppo Zetterbergin, STT/ Helsingin Sanomat 12.3.1995
  41. Jukka-Pekka Lappalainen, Viro on toista maata, Helsingin Sanomat 5.12.1995
  42. Koguteose "Viro" esitlus, soomekeelne saade, Eesti Raadio 29.05.1996
  43. Seppo Zetterbergistä Kanavan uusi päätoimittaja, Helsingin Sanomat 18.12.1996
  44. Peeter Künstler, Suurepärane Soome Instituut, Kultuurileht 24.1.1997
  45. Kanava: Realismia Suomen Viron-suhteisiin, Helsingin Sanomat 26.4.1999
  46. Helena Sepp, Soome ajaloolased ja Eesti NSV, Eesti Päevaleht 2.12.1999
  47. Peetr Olesk, Meie ajalugu telliskivina Vooremaa 10.7.2007
  48. Ardo Kaljuvee, Raamat neist, kes on ajaloole vastu pidanud, Eesti Päevaleht 11.8.2007
  49. Seppo Zetterberg, Kuidas teadus on mõjutanud minu elu, Horisont 3/2010
  50. Tuleva tohtori: Itsenäistyvä Viro sai Suomesta apua enemmän kuin mistään muualta, Helsingin Sanomat 7.11.2013
  51. Erkki Bahovski, Ükski riik ja rahvas ei ela vaakumis, Sirp 4.12.215
  52. Veli-Pekka Leppänen, Seppo Zetterbergille Viro ja virolaiset ovat merkinneet puolta elämää, Helsingin Sanomat 5.12.2015
  53. Seppo Zetterberg raamatust "Maailma ajalugu": oluline on, et lugeja saaks aru, ERR Terevisioon 17.12.2015
  54. Ago Gaškov, Soome ajaloolane Seppo Zetterberg: „Kui tulen Tallinna, siis tulen Euroopasse”, Õpetajate Leht 13.5.2016
  55. Seppo Zetterberg, Lintu Sininen – 1. näytös, Elo 4/2016
  56. Seppo Zetterberg, Lintu Sininen – 2. näytös, Elo 5/2016
  57. Seppo Zetterberg, Subjektiivseid samme Eesti-Soome sillal 1917–2017, Diplomaatia 1.12.2017
  58. Viro itsenäistyi 100 vuotta sitten tyhjän päälle, Seppo Zetterbergin haastattelu, MTV 18.2.2018

Teoseid | Teoksia

  1. Suomi ja Viro 1917–1919. Poliittiset suhteet syksystä 1917 reunavaltiopolitiikan alkuun, Suomen historiallinen seura 1977
  2. Iseseisva Soome ajalugu, Perioodika 1991
  3. Viro. Historia, kansa, kulttuuri, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1995
  4. Jüri Vilmsin kuolema. Viron varapääministerin teloitus Helsingissä 13.4.1918, Otava 1997
  5. Viis lasku senatis. Eugen Schaumani elu, Kupar 1998
  6. Jüri Vilmsi surm. Eesti asepeaministri hukkamine Helsingis 13. aprillil 1918, Tänapäev 2004
  7. Samaa sukua, eri maata, EVA, Taloustieto Oy 2004
  8. Ühe puu eri harud, EVA, Taloustieto Oy 2004
  9. Viron historia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007
  10. Eesti ajalugu, Tänapäev 2009
  11. Kulttuuria ja kumouspuuhia. Helsingin virolaisyhteisö 1900-luvun alussa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2013
  12. Kultuurisillad ja revolutsioonituuled. Helsingi eesti kogukond 20. sajandi alguses, Tänapäev 2013
  13. Suomen sillan kulkijoita. Yhteyksiä yli Suomenlahden 1800-luvulla, Siltala, 2015
  14. Maailma ajalugu (Maailmanhistorian pikku jättiläinen) 2016
  15. Rändajad Soome sillal, kontaktid üle Soome lahe 19. sajandil, Varrak 2017
  16. Uusi Viron historia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2017