Sillameistrid | Siltamestareita

Kauko Kare

, ,

Kekkoneni ajastu opositsionäär, kelle kirjastatud teosega lõppes Soome meedia vaikimine sellest, mis okupeeritud Eestis tegelikult toimus.

Kauko Kare oli parteitu opositsionäär, kes harrastas matkamist, tundrutel suusatamist ja rahvuslikku realismi. Nii avaldas ta ise biograafilise leksikoni „Kes on kes?” toimetusele. Ajakirjanik Kare oli juba 1960. aastatel Urho Kekkoneni ja tolle poolehoidjate otsekohesemaid kriitikuid, olgugi et see tähendas tema jaoks ühiskondlikku suluseisu. Ametlikus Soomes, kus jutt okupeeritud Eestist oli „umbusu õhutamine” ja suuri kirjastusi oli tabanud enesetsensuur, sai Karest ühtlasi sõnavabaduse hoidja.

Eesti okupeerimine 1940. aastal oli tegelikult Soomes tunnustatud tõde. Näiteks 1970-ndatel rääkisid sellest saadik Aleksander Warma oma memuaarides ja uurija Seppo Myllyniemi teoses „Balti kriis 1938–1941” („Baltian kriisi 1938–1941”). Rohkem nõudis julgust avalikustada ilustamata tõde Nõukogude Liidu olevikust, kuna see oli üldjuhul „nõukogudevaenulikkust”, mis jäi 1980. aastatel üha enam kahe väikse kirjastuse, Kauko Kare Alea-Kirja Oy ja Tampere ajakirjaniku Matti Arjanne rajatud Kustannuspiste Oy hooleks. Viimane avaldas muu hulgas pagulaskirjaniku Andres Küngi teoseid, mille meedia jättis enamasti tähelepanuta.

1984. aasta lõpus andis kirjastus Alea-Kirja välja raamatu „Eesti ja Venemaa” („Viro ja Venäjä”). Tähelepanekuid Nõukogude Liidu rahvuspoliitikast Eestis. See sai avatud, kiitvat ja oma aega arvestades julget tähelepanu ning lõpetas Soome vaikiva ajastu Nõukogude Liidu türannia suhtes, mida teos kirjeldas okupandi ametlike dokumentide alusel. Positiivsele pöördele andsid hoogu ajaleht Helsingin Sanomat, kus teosest kirjutasid Seppo Zetterberg, Eero Silvasti ja Seppo Heikinheimo, ning Markku Laukkaneni juhitud TV2 saade „Ajankohtainen kakkonen”.

„Eesti ja Venemaa” avaldati luulelise varjunime Sirje Sinilind all, mille taha peitus Turu iseseisvustegelane ja Vaba Euroopa eestikeelse raadio toimetaja Juhan Kristjan Talve (1951–2003). Pseudonüümi Antti Virtanen all tõlkis ta ka kirjastuses Kustannuspiste 1979. aastal avaldatud Küngi teose „Vabaduse unelm. Passiivne vastupanu tänapäeva Baltimaades” („Unelma vapaudesta. Passiivinen vastarinta nyky-Baltiassa”).

Kultuuriajakirjanikuna oli Kauko Kare kauaaegne foorum ajakiri Suomalainen Suomi, mille veergudel ta tutvustas toimetuse vastutava sekretärina 1948–1952 ja 1957–1966 korrapäraselt ka pagulaskirjandust. Pärast vallandamist asutas Kare 1967. aastal kirjastuse ja ajakirja Nootti, millest sai üks vähestest teisitimõtlejate kanalitest Soomes. Sõnavabaduse kvaliteedigarantii oli selle jõudmine korduvalt Nõukogude Liidu saadikute hambusse.

Kauko Kare (1914–1996)

Kauko Kare oli puolueeton oppositiomies, joka harrasti retkeilyä, tunturihiihtoa ja kansallista realismia. Näin hän ilmoitti Kuka kukin on -luetteloon. Lehtimiehenä Kare oli jo 1960-luvulta alkaen Urho Kekkosen ja hänen kannattajiensa suorapuheisimpia kriitikoita, vaikkakin se merkitsi hänelle yhteiskunnallista paitsiota. Virallisessa Suomessa, jossa puhe ”miehitetystä Virosta” oli epäluulon lietsontaa ja itsensensuuri iskenyt suuriin kustantamoihin, Kareesta tuli myös sananvapauden ylläpitäjä.

Viron vuoden 1940 miehitys oli sinällään Suomessa totuus. Esimerkiksi 1970-luvulla siitä kertoivat lähettiläs Aleksander Warman muistelmakirja ja tutkija Seppo Myllyniemen teos Baltian kriisi 1938–1941. Uskaliaampaa oli julkistaa siloittelemattomia totuuksia Neuvostoliiton nykyisyydestä, mikä oli lähtökohtaisesti ”neuvostovastaisuutta” ja jäi 1980-luvulle tultaessa yhä enemmän kahden pienen kustantamon, Kauko Kareen Alea-Kirja Oy:n ja tamperelaisen toimittajan Matti Arjanteen perustaman Kustannuspiste Oy:n varaan. Viime mainittu julkaisi mm. pakolaiskirjailija Andres Küngin teoksia, jotka media jätti pääsääntöisesti huomiotta.

Vuoden 1984 lopussa ilmestyi Alea-Kirjan kustantama Viro ja Venäjä. Huomioita Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikasta Virossa. Sen saama avoin, kiittävä ja ajan oloissa uskalias huomio päätti Suomen vaikenevan ajan Neuvostoliiton sortopolitiikasta, jota teos kuvasi miehittäjän virallisilla aineistoilla. Myönteisen kierteen pyöräyttivät liikkeelle Helsingin Sanomat, jossa teoksesta kirjoittivat Seppo Zetterberg, Eero Silvasti ja Seppo Heikinheimo, sekä Markku Laukkasen juontama TV2:n Ajankohtainen kakkonen.

Viro ja Venäjä julkaistiin runollisella nimimerkillä Sirje Sinilind, jonka takaa paljastui sittemmin turkulainen itsenäisyysmies ja Vapaan Euroopan vironkielisen radion toimittaja Juhan Kristjan Talve (1951–2003). Salanimellä "Antti Virtanen" hän käänsi myös Kustannuspisteen vuonna 1979 julkaiseman Küngin teoksen Unelma vapaudesta. Passiivinen vastarinta nyky-Baltiassa.

Kulttuuritoimittajana Kauko Kareen pitkäaikainen foorumi oli aikakauslehti Suomalainen Suomi, jonka palstoilla hän esitteli toimitussihteerin kausillaan vuosina 1948–1952 ja 1957–1966 säännöllisesti myös pakolaisvirolaista kirjallisuutta. Tultuaan erotetuksi Kare perusti vuonna 1967 kustantamonsa ja aikakauslehden Nootti, josta tuli yksi harvoista toisinajattelijoiden kanavista Suomessa. Sananvapauden laatutakuuna oli sen joutuminen Neuvostoliiton lähettiläiden hampaisiin.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Kauko Kare ja "Tõde/Totuus",  Lehtikuva, Pekka Haraste 11.2.1969
  2. Kauko Kare, Kuka kukin on, Otava 1978
  3. Kauko Kare ettekanne eesti pagulaskirjandusest Soomes, Eesti Päevaleht 18.10.1963
  4. Väljakutse Soomes Kekkosele, Vaba Eestlane 16.9.1964
  5. Tuuli Reijonen, Ükskõiksed eestlased, Eesti Päevaleht 25.5.1965
  6. Eestosõbralik toimetusesekretär vallandati, Teataja 13.5.1967
  7. Uus ajakiri Soomes, Teataja 6.7.1968
  8. Pärgade asetamine ja aktus Helsingis 24. veebruaril, Eesti Päevaleht 6.3.1974
  9. Kauko Kare 60-aastane, Eesti Päevaleht 8.5.1974
  10. Seppo Zetterberg, Veljeileekö Viro venäjäksi, Helsingin Sanomat 11.1.1985
  11. Kaksi rantaa, kaksi elämäntapaa, Ajankohtainen kakkonen, TV2, Yle 22.1.1985
  12. Eero Silvasti, Jüri Kukk, Helsingin Sanomat 6.2.1985
  13. Positiivne vastukaja Soomes Sinilinnule, Eesti Päevaleht 20.2.1985
  14. Soome ajakirjanduses tähelepanu Eesti-teosel, Eesti Päevaleht 22.2.1985
  15. Seppo Heikinheimo, Neuvostoturistin Suomen-aapinen, Helsingin Sanomat 10.3.1985
  16. Uks kõige asjalikumaid Eesti olude kirjeldusi. Soome arvustus Sirje Sinilinnu raamatust (I), Teataja 23.3.1985
  17. Soome arvustus Sirje Sinilinnu raamatust (II), Teataja 6.4.1985
  18. Seppo Zetterberg, Nimimerkki Siniveli puhuu virolaisen sotilaan äänellä, Helsingin Sanomat 13.10.1985
  19. Soome suurim ajaleht kirjutab eesti samizdat-väljaandest, Vaba Eestlane 12.2.1986
  20. Juhan Talve, Viro on itsenäinen, mutta miehitetty Helsingin Sanomat 23.2.1990
  21. Matti Klemola, Tuure Junnila ja oikeassa olemisen hillitty riemu, Helsingin Sanomat 8.3.1992
  22. Eskon puumerkki Kauko Kareelle, Helsingin Sanomat 10.10.1991
  23. Pekka Tarkka, Kauko Kare, Helsingin Sanomat 21.3.1996
  24. Helena Sepp, Soome ajaloolased ja Eesti NSV, Eesti Päevaleht 2.12.1999
  25. Seppo Zetterberg, Lintu Sininen – 1. näytös, Elo 4/2016
  26. Seppo Zetterberg, Lintu Sininen – 2. näytös, Elo 5/2016
  27. Kai Ekholm, Juhani Salokannel, Tiellä sananvapauteen, Kansalliskirjasto
  28. Martti Koskenniemi, Juhan Talve osallistui Viron vapauttamiseen, Tiellä sananvapauteen, Kansalliskirjasto
  29. Lounakirjailijat: Kauko Kare, Lounakirjastot
  30. Mikko Uola, Kauko Kare, Kansallisbiografia 6.9.2001
  31. Eesti ja Soome lugu Helsingi Hietaniemis, Hietaniemen Viro-opas, Pekka Linnainen 2010–
  32. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)
  33. Kustannuspiste, Wikipedia (soome)

„Nõukogudevaenulikku” kirjandust | "Neuvostovastaista" kirjallisuutta

  1. Aleksander Warma, lähettiläänä Suomessa 1939–1944 (Diplomaadi kroonika), Otava 1973
  2. Andres Küng, Mitä Baltiassa tapahtuu? Kustannuspiste 1975
  3. Andres Küng, Mitä Suomessa tapahtuu, Kirjayhtymä 1976
  4. Aleksandr Solženitsyn, Vankileirien saaristo (Gulagi arhipelaag), 3–7, Kustannuspiste 1976 ja 1978
  5. Aito Salamies, Turisti. Pelkkää valhetta oleva veijaritarina, Kustannuspiste 1977
  6. Andres Küng, Unelma vapaudesta – Passiivinen vastarinta nyky-Baltiassa, Kustannuspiste 1979
  7. Matti Arjanne ja Heikki Eskelinen, Me syytämme – ihmiskohtaloita sosialismissa, Kustannuspiste 1980
  8. Stalinin istunnot. Suomen ja Baltian kohtalo Neuvostoliiton asiakirjoissa 1939–40, Kustannuspiste 1981
  9. Sirje Sinilind, Viro ja Venäjä - Huomioita Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikasta Virossa 1940–1984, Alea-Kirja 1984
  10. Siniveli, Viro taistelee vapaudestaan. Vuosi 1944 tuntemattoman todistajan silmin, Alea-Kirja 1985