Sillameistrid | Siltamestareita

Claës Gripenberg

Vallila pataljoni komandör, kes esimesena koondas ja valmistas ette jätkusõja lahingutes osalenud eestlastest vabatahtlikke.

Claës Gripenberg oli jätkusõjas osalenud eestlastest vabatahtlike ehk soomepoiste esimene komandör. Tema üksus oli 47. jalaväerügemendi 3. pataljon (III/JR47), mida kutsuti Helsingi linnaosast värvatud esialgse koosseisu järgi ka Vallila pataljoniks. Pataljoni 10. kompaniis teenis ka mitu eestlasest vabatahtlikku.

1942. aasta suvel oli pataljon paigutatud Rajajoki rindele. Eestlased olid end juba heas vormis ja julgete sõdalastena tõestanud. Major Gripenbergi sõnul küsisid nad talt, kas oleks võimalik korraldada nii, et kõik eestlased võiksid teenida ühes kohas. Ilmselt pärines idee eestlastelt, kes saadeti Saimaa kanalit remontima. 1942. augustis, kui algas puhkus, käis Gripenberg asjast rääkimas staabi vabatahtlike büroos, kus oldi ilma pikemata nõus. Nõusolekut võis kannustada Gripenbergi sugulus ülemjuhatajaga. Tema oli ju marssal Mannerheimi õepoeg.

Seejärel saadeti eestlased kiiresti Vallila pataljoni. See osutus võimalikuks, kuna Gripenberg oli valmis võtma nad vastu ilma lahingulise ettevalmistuseta ja korraldama selle üksuses, kus teenis varsti 300 eestlast. Eestit okupeeriva Saksamaa meelest oli tegemist väejooksikutega, kuid liitlase etteheidetest ei tehtud välja. Nii jätkus kõik kuni 1944. aasta veebruarini, mil moodustati JR200 ehk soomepoiste rügement, mille komandöriks määrati Eesti sõjaväeakadeemia lõpetanud kolonelleitnant Eino Kuusela.


Claës Gripenberg (1911–1976)

Claës Gripenberg oli jatkosodan virolaisten vapaaehtoisten eli Suomen-poikien ensimmäinen komentaja. Hänen yksikkönsä oli Jalkaväkirykmentti 47:n 3. pataljoona (III/JR47), jota kutsuttiin myös Vallilan pataljoonaksi Helsingin kaupunginosasta kootun alkuperäisen miehityksen mukaan. Pataljoonan 10. komppaniassa palveli myös muutamia virolaisia vapaaehtoisia.

Kesällä 1942 pataljoona oli sijoitettuna Rajajoen rintamalle. Virolaiset olivat tällöin jo osoittaneet kuntoisuutensa ja rohkeutensa sotilaina. Majuri Gripenbergin mukaan nämä tiedustelivat häneltä, olisiko jotenkin mahdollista järjestää niin, että kaikki virolaiset voisivat palvella yhdessä paikassa. Ilmeisesti ajatus oli kantautunut Saimaan kanavan kunnostustöihin lähetetyiltä virolaisilta. Heti lomallaan, elokuussa 1942 Gripenberg kävi puhumassa asiasta Päämajan vapaaehtoistoimistossa, joka myöntyi muitta mutkitta. Suostumusta saattoi jouduttaa Gripenbergin sukulaisuus ylipäällikön, marsalkka Mannerheimin sisarenpoikana.

Tästedes virolaiset ohjattiin nopeasti Vallilan pataljoonaan. Tämä oli mahdollista, koska Gripenberg oli valmis ottamaan heidät vastaan ilman sotilaskoulutusta ja antamaan sen yksikössään, jossa palveli pian 300 virolaista. Viroa miehittävän Saksan mielestä he olivat rintamakarkureita, mutta liittolaisen moitteet sivuutettiin. Näin jatkui, kunnes helmikuussa 1944 muodostettiin JR200, Suomen-poikien rykmentti, jonka komentajaksi määrättiin Viron sotakorkeakoulun käynyt everstiluutnantti Eino Kuusela.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Ratsumestari/Rittmeister Gripenberg. Perkjärvi 3.10.1941, SA-kuva
  2. Major C. Gripenberg jutustab, Eesti Päevaleht 15.6.1967
  3. Võidupüha Kannasel 1943, Teataja 6.7.1968
  4. Claës Gripenberg: Suomalaiset eivät olleet Leningradin piirittäjiä, Helsingin Sanomat 15.11.1968
  5. Suomi ja Leningradin kohtalo, Paavo Rintalan vastaus, Helsingin Sanomat 16.11.1968
  6. Uusi andmeid JR200 loomise kohta, Vaba Eestlane 25.2.1969
  7. Claës Gripenberg in memoriam, Teataja 22.1.1977
  8. Olev Mikiver, Pataljoniülem, Välis-Eesti 28.2.1977
  9. Evald Uustalu ja Rein Moora, Soomepoisid, Olion 1992
  10. Raul Kuutma, Suomen-pojat olivat Viron jääkäreitä, Helsingin Sanomat 19.8.1994
  11. Anne-Riitta Isohella, Joukkoliikkeestä jalkaväkirykmentiksi. Kuinka Suomi päätti kouluttaa virolaisen joukko-osaston JR 200, Suomen historian pro gradu -tutkielma, Tampereen yliopisto 2005
  12. Suomen-pojat – virolaiset heimo- ja aseveljemme, Sotaveteraanit 4.1.2008
  13. Heikki Rausmaa,  Jollaksen leiri 70 vuotta sitten, Elo 5/2014
  14. Claës Gripenberg, Wikipedia (rootsi)
  15. Gripenbergare, Wikipedia (rootsi)
  16. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)