Timo Arjas
Soome Kultuurifondi tegevjuht, kes majutas Helsingis Lennart Merit ja hulka teisi mõjukaid eestlasi.
Timo Arjas siirdus 1980. aastal välisministeeriumi teenistusest Soome Kultuurifondi (Kulttuurirahasto) tegevjuhiks. Fond oli saanud testamentidega kingituseks kortereid, mida Arjas andis mõjukatele eestlastele kasutamiseks pärandvara haldamise ajaks. See oli Eesti okupatsiooni lõpuaastatel oluline, sest reisimine oli vabaks lastud, kuid majutuse eest tasumiseks raha polnud. Eesti implementeeris oma valuuta alles 1992. aastal. Korterid olid antud Tuglase Seltsi kasutusse ja neis lubati majutada üksnes eestlasi. Võtmed ja voodiriided sai seltsi büroost. Korterite organiseerimise eest kandis hoolt Timo Arjas.
Tuntuim öömajaline oli Lennart Meri, kes ärkas sellises korteris Helsingi Mellunmäki linnaosas ka Moskva augustiputši hommikul 19. augustil 1991. Sealt ta läks kohe Tuglase Seltsi kontorisse, millest oli saanud Eesti Vabariigi mitteametlik esindus välismaal. Lisaks majutati teisi taasiseseisvumisega poliitiliselt seotud isikuid, nagu Rein Veidemann, Andres Tarand ning Lea ja Veljo Tormis. Eva Lille sõnul on Esko Ollila ja Timo Arjas kaks Eesti taasiseseisvumist enim toetanud soomlast. Nad olid Lennart Meri kõige lähedasemad Soome sõbrad. Arjas muretses Eesti suursaadikule mh ametikorteri.
Timo Arjas aitas Lennart Merit ka siis, kui viimane asus 1992. aastal ametisse taasiseseisvunud Eesti esimese presidendina. Arjas korraldas nii, et Helsingi Telefoniühingu, tänase Elisa spetsialistid puhastasid Kadrioru presidendilossi KGB juhtmetest ja muust tehnikast.
Arjas kui taustamõjutaja on avalikkuse ees tagasihoidlikult esinenud. Ajalehes Helsingin Sanomat avaldatud 50. sünnipäeva intervjuus loetleti lakooniliselt tema harrastused: „kunst ja muusika, Eesti, eesti keel ja kuldsed retriiverid”.
Timo Arjas (1946–2023)
Timo Arjas siirtyi vuonna 1980 ulkoministeriön palveluksesta Suomen Kulttuurirahaston toiminnanjohtajaksi. Rahastolla oli testamenttilahjoituksina saatuja asuntoja, joita Arjas luovutti virolaisten vaikuttajien käytettäväksi pesänselvityksen ajaksi. Tämä oli tärkeää Viron miehityksen loppuvuosina, jolloin matkustaminen oli vapautunut, mutta rahaa majoittumiseen ei ollut. Viro sai oman vaihdettavan valuutan vasta juhannuksena 1992. Asunnot oli luovutettu Tuglas-seuran käyttöön, ja niissä oli lupa majoittaa vain virolaisia. Avaimet ja lakanat sai seuran toimistosta. Asuntojen järjestämisen vaivan näki Timo Arjas.Tunnetuin majoitettava oli Lennart Meri, joka lähti tällaisesta asunnosta Mellunmäestä myös Moskovan vallankaappausyrityksen aamuna 19.8.1991 Tuglas-seuraan, ”Viron epäviralliseen ulkomaanedustustoon”. Muita majoitettavia ovat olleet monet uudelleenitsenäistymisen poliittiset toimijat kuten Rein Veidemann, Andres Tarand sekä Lea ja Veljo Tormis. Eva Lillen mukaan Esko Ollila ja Timo Arjas ovat kaksi eniten Viron uudelleenitsenäistymistä tukenutta suomalaista. He olivat Lennart Meren läheisimpiä Suomen ystäviä. Timo Arjas järjesti Viron ensimmäiselle suurlähettiläälle mm. virka-asunnon.
Timo Arjas avusti Lennart Merta myös tämän aloittaessa uudelleenitsenäistyneen Viron ensimmäisenä presidenttinä 1992. Arjas järjesti Helsingin Puhelinyhdistyksen ammattilaiset puhdistamaan Kadriorgin presidentinlinnan KGB:n johdoista ja muusta tekniikasta.
Arjas on taustavaikuttajana esiintynyt säästeliäästi julkisuudessa. Helsingin Sanomien 50-vuotishaastattelussa hänen harrastuksikseen lueteltiin lakonisesti ”kuvaamataiteet ja musiikki, Viro, viro ja kultaiset noutajat”.
Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa
- Pilt/kuva: erakogu, Heikki Savolainen
- Jukka-Pekka Lappalainen, Pitkät näköalat ja laveat maisemat, Helsingin Sanomat 24.4.1996
- Seppo Kuusisto, Vessa, vesiposti, keittokomero… Tuglas-seuran jäsenlehti 1/2004
- Heikki Rausmaa, Tuglaksen tuli palaa, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2007
- Kristjan Meri, Armastus koha vastu, Viimsi Teataja19.3.2010
- Heikki Rausmaa, ”Kyllä kulttuurin nimissä voi harrastella aika paljon.” – Suomen ja Viron poliittiset suhteet keväästä 1988 diplomaattisuhteiden solmimiseen elokuussa 1991, väitöskirja, Helsingin yliopisto 2013
- Eva Lillen haastattelu 23.2.2018
- Alpo Rusi, Timo Arjas 1946–2023, Helsingin Sanomat 2.1.2024
