Johan Jakob Nordström
Helsingi keiserliku ülikooli professor, kes esimesena äratas soomlaste huvi Tallinna kui turismiobjekti vastu.
Johan Jakob Nordström tegi 1834. aasta suvel omal käel reisi Tallinnasse, sest ega muud võimalust enne aurulaeva liikluse tekkimist eriti ei olnudki. Eesti oli Soomele sama lähedal nagu tänapäevalgi, kuid see oli ka Helsingi kõige haritumatele inimestele suhteliselt tundmatu kauge maa. Soomlastele mõeldes kirjutas Nordström oma kogemustest artiklisarja ajalehte Helsingfors Morgonbland, mis oli omal moel esimene soomlastele mõeldud Tallinna teejuht, kuigi kirjutatud rootsi keeles. Kolm aastat hiljem avaldati sari koondatuna 58-leheküljelisse raamatusse.
Nordströmi ei tõmmanud Eestisse hõimusidemed ega rahvuslikud püüdlused. Seda liiki reise alustas Elias Lönnrot alles kümmekond aastat hiljem. Ta oli Helsingi ülikooli rahvusvahelise ja riigiõiguse ning rahvamajanduse professor, kes paistis olevat tutvunud Tallinna ajaloo ja vaatamisväärsustega huvireisil nagu tänapäeva kultuuriturist. Professorina pööras ta oma kirjutistes suurt tähelepanu ka linna juhtimisele ja gildidele. Võimaliku reisiimpulsi võis ta saada aasta varem avaldatud šveitslase Rudolf Heinrich von Reutlingeri prantsuskeelsest raamatust „Tallinna ja selle ümbruse käsiraamat”. Nordströmi käte vahelt on see ilmselt läbi käinud, sest ta külastas näiteks nimetatud raamatus piltidega tutvustatud linnast väljas asuvat Keila-Joa mõisa.
Aurulaevaliikluse tekkimisel suurenes nõudlus ka Nordströmi reisijuhi järele. 1836. aastal said alguse esimesed huvireisid üle Soome lahe. Need olid üheks lähtekohaks Tallinna populaarsusele Soomes, mis ei paista raugevat tänapäevalgi.
J. J. Nordström (1801–1874)
Johan Jakob Nordström teki kesällä 1834 omatoimimatkan Tallinnaan, eikä muuta tapaa ennen höyrylaivaliikenteen arkistumista ollutkaan. Kohde oli yhtä lähellä kuin tänäänkin, mutta Helsingin sivistyneistöllekin kuin tutkimaton kaukomaa. Heitä ajatellen Nordström kirjoitti kokemuksistaan Helsingfors Morgonbland -lehteen juttusarjan, joka oli tavallaan ensimmäinen suomalainen Tallinnan-opas, vaikkakin ruotsinkielinen. Kolme vuotta myöhemmin sarja julkaistiin kootusti 58-sivuisena kirjasena.Nordströmiä eivät vetäneet Viroon heimohenki tai kansalliset pyrinnöt. Sen lajin matkat aloitti vasta Elias Lönnrot kymmenen vuotta myöhemmin. Hän oli Helsingin yliopiston kansainvälisen ja valtio-oikeuden sekä kansantalouden professori, joka vaikuttaa tutustuneen Tallinnan historiaan ja nähtävyyksiin huvimatkalla kuin nykyaikainen kulttuurimatkailija. Professorina hän on toki antanut runsaasti huomiota myös hallinnolle ja kiltalaitokselle. Mahdollisesti matkaherätteenä oli vuotta aikaisemmin julkaistu sveitsiläisen Rudolf Heinrich von Reutlingerin ranskankielinen ”Käsikirja Tallinnaan ja sen ympäristöön”. Käsiinsä Nordström on sen ainakin saanut, koska on esimerkiksi poikennut siinä kuvin esiteltyyn Keila-Joan kartanoon kaupungin ulkopuolelle.
Höyrylaivaliikenteen myötä Nordströmin juttusarjalle tuli piankin kysyntää, kun ensimmäiset huvimatkat Suomenlahden yli alkoivat vuonna 1836. Ne olivat yksi lähtökohta sille Tallinnan suosiolle Suomessa, jolle ei ole loppua näköpiirissä.
Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa
- Pilt/Kuva: Georg von Rosen, õlimaal/öljymaalaus 1876, Soome muuseumiameti pildikogud | Museoviraston kuvakokoelmat
- Rudolf Heinrich von Reutlinger, Manuel-Guide de Reval et des environs, Orné de vues, C. Krich, Reval 1833
- J. J. Nordström, Hvarjehanda anteckningar under en utflygt från Helsingfors till Reval, Helsingfors Morgonblad 15.–29.8.1834
- J. J. Nordström, Schwärzenhäupter-Korpsen i Reval, Helsingfors Morgonblad 8. ja 12.2.1836
- Till salu: Hvarjehanda anteckningar under en utflygt från Helsingfors till Reval, Åbo Tidningar 18.10.1837
- Seppo Zetterberg, Suomen sillan kulkijoita, Siltala 2015
- Sten Carlsson, Johan Jakob Nordström, Svenskt biografiskt lexikon, Riksarkivet
- Kari Tarkiainen, Johan Jakob Nordström, Kansallisbiografia 2.9.1998
