Sillameistrid | Siltamestareita

Lauri Kristian Relander

Vabariigi presidendina Soome rahvusvahelisi suhteid loonud "Reissu-Lassi" teadis, kuhu esimesena suunduda.

Lauri Kristian Relander tegi ametiajal viis riigivisiiti, mis olid iseseisvunud Soome jaoks esimesed. Tolle aja kohta kiire reisitempo tõi kaasa pressi kriitika, karikatuurid ja hüüdnime Reissu-Lassi, aga ka positiivse huvi. Nii ka esimene ja pikim riigivisiit, mille vabariigi president tegi Eestisse 21.–24. mail 1925.

Relander oli asunud ametisse märtsi algul ja seega eestlaste jaoks pea tundmatu. Sellest hoolimata oli tema reis Eestisse kahtlemata kõige suurepärasem, mida Soome riigipea kunagi kogenud, ja seda kuni tänapäevani. Relander saabus Tallinnasse lootsiameti esinduslaevaga Eläköön, mille võtsid merel vastu miinilaevad Lennuk ja Vambola. Sadama ees lasti ristlejalt Lembit 21 tervituslasku. Sõjaväelaste paraadi sai president vastu võtta nii Tallinnas kui ka Tartus. Tegemist oli riigivisiidiga, mille kõnedes kordus vennasrahva tänulikkus soomlaste abi eest vabadussõjas.

Päevareis Tartusse korraldati rongiga. Auavaldusi esitati nii mõneski vahejaamas ning ülejäänutes aeglustati kiirust. Kohale jõudes ootasid kahel pool teed üliõpilaste aurivid ja kõnepidamine Tartu ülikooli aulas, nagu ka Urho Kekkoneni puhul 1964. aastal. Relander rääkis küll soome, kuid tema järel esinenud haridusminister E. N. Setälä eesti keeles. Ühtlasi tänas minister ülikooli audoktoriks kutsumise eest. Eraldi külastati Raadi mõisa, kus president tervitas Miina Härma juhatatud segakoori. Mõisas avatud Eesti rahvusmuuseumi tutvustas selle juht Ilmari Manninen. Linna korraldatud õhtusööki nauditi Armas Lindgreni projekteeritud teatri- ja seltsimajas. Lõpetuseks tutvus soomlaste seltskond Eesti Üliõpilaste Seltsi (EÜS) majaga, kus Soome sõlmis 1920. aastal Nõukogude Venemaaga Tartu rahulepingu.

Pärast kodumaale naasmist alustas Relander riigivanem Jüri Jaaksonile tänutelegrammi pika lausega: „Kõrvus kaiguvad ikka veel eestlaste elaguhüüded, silme ees vilksatavad armsate Eesti laste käes lehvivad lipud, südames värahtavad – ma kinnitan – nii kaua, kuni me elame, tunded, mis meis on äratanud Eestis osaks saanud hõimusõprus”.

Soome kino teerajaja, Saksamaal sündinud Kurt Jäger tegi riigivisiidist dokumentaalfilmi, mis kingiti eestikeelsete vahetekstidega varustatult Eesti valitsusele. Sellest sai esimene ametlik filmisäilik eesti arhiivinduses.


L. Kr. Relander (1883–1942)

Lauri Kristian Relander teki presidenttikaudellaan viisi valtiovierailua, jotka olivat itsenäisen Suomen ensimmäiset. Ajan oloissa kiivas matkailutahti herätti lehdistössä kritiikkiä, pilapiirroksia ja lempinimen ”Reissu-Lassi”, mutta myös myönteistä kiinnostusta. Niin myös valtiovierailuista ensimmäinen ja pisin, jonka tasavallan presidentti teki Viroon 21.–24. toukokuuta 1925.

Relander oli astunut virkaansa vasta maaliskuun alussa ja siten virolaisille varsin tuntematon. Siltikin hänen Viron-matkansa oli epäilemättä loistokkain, mitä Suomen valtionpäämies on maassa koskaan kokenut – ja jääneekin sellaiseksi. Relander saapui Tallinnaan luotsilaitoksen edustusaluksella Eläköön, jonka merellä olivat ottaneet vastaan miinalaivat Lennuk ja Vambola. Sataman edustalla risteilijä Lembit ampui 21 tervehdyslaukausta. Sotilasparaatin presidentti sai vastaanottaa niin Tallinnassa kuin Tartossa. Matka oli "valtion vierailu", jonka puheissa toistui veljeskansan kiitollisuus suomalaisilta vapaussodassa saadusta avusta.

Päivämatka Tarttoon järjestettiin junalla. Kunnianosoituksia oli myös muutamilla väliasemilla ja muidenkin kohdalla vauhtia hiljennettiin. Perillä odottivat ylioppilaiden kunniakujat ja puheenpito Tarton yliopiston juhlasalissa, kuten Urho Kekkostakin vuonna 1964. Relander puhui kylläkin suomeksi, mutta häntä seurannut opetusministeri E. N. Setälä viroksi. Tämä kiitti samalla kutsustaan yliopiston kunniatohtoriksi. Erikseen vierailtiiin Raadin kartanossa, jossa presidenttiä tervehti Miina Härman johtama sekakuoro. Kartanossa avattua Viron kansallismuseota esitteli museon johtaja Ilmari Manninen. Kaupungin tarjoama päivällinen nautittiin Armas Lindgrenin suunnittelemassa Vanemuisen teatteri- ja seuraintalossa. Lopuksi suomalaisseurue tutustui Viron ylioppilasseuran (EÜS) taloon, jossa Suomi solmi Tarton rauhansopimuksen Neuvosto-Venäjän kanssa vuonna 1920.

Palattuaan kotimaahan Relander aloitti kiitossähkeensä riigivanem Jüri Jaaksonille pitkällä virkkeellä: ”Vielä kaikuvat korvissamme virolaisten elagu-huudot, vielä vilahtelevat silmissämme Viron rakkaitten lasten heiluttamat liput, vielä värähtelevät ja – vakuutan sen – värähtelevät niin kauan kuin elämme sydämissämme ne tunteet, jotka Virossa osaksi tullut heimoystävyys on virittänyt."

Suomalaisen elokuvan uranuurtaja, saksalaissyntyinen Kurt Jäger teki valtiovierailusta dokumentin, joka lahjoitettiin vironkielisin välitekstein varustettuna Viron hallitukselle. Siitä tuli maan arkistolaitoksen ensimmäinen elokuvallinen arkistokappale.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Saabumine Tallinna  21.05.1926, Soome muuseumiameti pildikogud | Museoviraston kuvakokoelmat
  2. Koko Tallinna on valmiina ottamaan vastaan Suomen tasavallan presidentin, Uusi Suomi 21.5.1925
  3. Soome president Eestis külas, Kaja 21.5.1925
  4. Tervetuloa! Postimees 21.5.1925
  5. Tervetuloa, rakkaatt suomalaiset vieraat! Päevaleht 21.5.1925
  6. Tervetuloa! – Tere tulemast! Vaba Maa 21.5.1925
  7. Suurenmoinen ja sydämellinen vastaanotto Tallinnassa, Helsingin Sanomat 23.5.1925
  8. Tasavallan presidentti veljeskansamme vieraana, Liitto 23.5.1925
  9. Soome külaliste sõit Tallinnast Tartu, Postimees 24.5.1925
  10. President Relanderi külaskäik Tartu, Postimee 24.5.1925
  11. Eilen otti Tartto juhlien vierailevan presidentin vastaan, Uusi Suomi 24.5.1925
  12. Tasavallan presidentti on palannut Virosta, Helsingin Sanomat 25.5.1925
  13. Kurt Jäger (video), Suomen presidentin Lauri Relanderin vierailu Virossa, Taide-Filmi 1925, Elonet
  14. Kurt Jäger, Soome presidendi külaskäik ja hiilgav vastuvõtt Eestis, Taide-Filmi 1925, EFA
  15. Lauri Kristian Relander, Sumen presidentit, Helsingin kaupunki
  16. Jukka-Pekka Pietiäinen, Lauri Kristian Relander, Kansallisbiografia 7.6.2000
  17. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)