Rafael Haarla

Suurettevõtja Tampere linnast, kes esimeste hulgas usaldas eestlaste oskusi ja asutas Tallinnasse paberitoodete tehase.

Rafael Haarla oli esimesi Soome suurettevõtjaid, kes asutas Eestisse tööstusettevõtte. Tallinna Tina tänava paberitoodete tehas alustas tööd 1927. aastal. Eestit oli Haarla külastanud juba paarkümmend aastat varem ja näinud ka ärivõimalusi, sest otsis 1907. aasta Postimehes keelteoskusega noort meest kontoritööle Tamperesse. Haarla valis välja Viljandi mõisa raamatupidaja 16-aastase poja Georg Heinrichseni, kes teenis Haarla ettevõtetes kokku 53 aastat. Tamperet 1913. aastal külastanud Postimehe ajakirjanik leidis linnast vaid kaks eestlast, kellest üks töötas politseis ja teine Haarla teenistuses.

Haarla ümbrikke, vihikuid ja muid paberitooteid toodi Eestisse rohkesti juba enne Tallinna tehase avamist. Kohalikuks direktoriks ja äripartneriks oli Rõuges sündinud Harald Thalberg, kes oli juba enne esimest maailmasõda esindanud Haarla tooteid Moskvas. Ettevõtte ümbrikud, koolivihikud ja kirjatarbed muutusid peatselt igapäevase elu loomulikuks osaks, mida oli üsna võimatu vältida. Kahtlemata andis edule hoogu Eesti olude mõistmine nii kohapeal Tallinnas kui ka peakontoris Tamperes.

Inimesena jäi Rafael Haarla enda nime kandnud toodete varju, kuigi teda teati kui Eesti Kaitseliidu toetajat. Paremini oli tuntud tema kirjanikust vend Lauri Haarla, kelle komöödia „Hanuumani tütar” etendus Estonia teatris 1925. aastal. Ta on tuntud ka Marie Underi ühe varasema aastal 1922 soome keelde tõlgitud luuletuse „Õhtu” kaudu.

Rafael Haarla (1876–1938)

Rafael Haarla oli ensimmäisiä suomalaisia suuryrittäjiä, joka perusti teollisuutta Viroon. Tallinnan Tina-kadun paperituotetehdas käynnistyi vuonna 1927. Maassa hän oli käynyt jo parikymmentä vuotta aiemmin ja nähnyt kaupallisia mahdollisuuksia, koska haki tammikuussa 1907 Postimees-lehdessä kielitaitoista nuorta miestä konttoristiksi Tampereelle. Haarla valitsi Viljandin kartanon kirjanpitäjän 16-vuotiaan pojan Georg Heinrichsenin, joka palveli Haarla-yhtymää 53 vuotta. Tampereella vuonna 1913 vieraillut Postimees-lehden toimittaja löysi kaupungista vain kaksi virolaista, joista toinen oli poliisin, toinen Haarlan palveluksessa.

Haarlan kirjekuoria, vihkoja ja muita paperituotteita tuotiin runsaasti Viroon jo ennen tehtaan avaamista. Paikallisjohtajana ja liikekumppanina oli Rõugessa syntynyt Harald Thalberg, joka oli jo ennen ensimmäistä maailmansotaa edustanut Haarlan tuotteita Moskovassa. Yhtiön kuoret, kouluvihkot ja kirjoitustarpeet liittyivät kohta arkeen niin tiivisti, että niiltä tuskin saattoi edes välttyä. Epäilemättä menestystä siivitti virolaisuuden ymmärrys niin paikan päällä Tallinnassa kuin pääkonttorissa Tampereella.

Henkilönä Rafael Haarla jäi nimeään kantaneiden tuotteiden varjoon, vaikkakin hänet tiedettiin suojeluskuntajärjestön (Kaitseliit) tukijaksi. Paremmin tunnettiin kirjailijaveli Lauri Haarla, jonka apinakomedia Hanuumanin tytär tuli ensi-iltaan Estonia-teatterissa vuonna 1925. Hänet tunnetaan myös Marie Underin varhaisimmasta runosuomennoksesta Ilta (Õhtu) vuodelta 1922.