Sillameistrid | Siltamestareita

Mimmi Rütli

Talutütar Lempäälä st, kes abiellus tartlasest ärimehe Oskar Rütliga ja lõi oma kodust soome-eesti kultuurihälli.

Mimmi Rütli oli pärit Lempääläst ja ta oli Tappura talu tütar. Kirikuraamatus märgiti ta eesnimeks Wilhelmina, Eesti dokumentides esineb nimi ka kujul Vilhelmine, kuid peaaegu ametlikult tunti teda hoopis Mimmina.

Tappuratel oli rohkesti lapsi, kuid neile kõigile suudeti võimaldada ülikooliharidus. Neid tunti hiljem perekonnanime Auer all. Pere järeltulijatest juhtis Ilmari Auer Eesti vabadussõja ajal Eesti abistamise peatoimkonna propagandatoimkonda. Temast sai ka rahvasaadik ja põllumajandusminister. Tuntud Patagoonia ja Tulemaa uurija ning nn Estofennia idee eestkõneleja Väinö Auer oli Mimmi Rütli vennapoeg.

Wilhelmina Auer abiellus 1906. aastal jõuka Tartu juristi Oskar Rütliga, kes oli tegus hõimusuhete arendaja. Oskar nimetati aastal 1929 Soome esimeseks Tartu aukonsuliks. Rütlite soome–eesti kodust sai Tartus elava ja linna külastava soome haritlaskonna peatuskoht, kus pere seltsis veedeti igal nädalal sisutihedaid õhtuid, tõsi küll täiskarskuse alusel. Luksuslikuks nimetatud majas elasid täiskostil poissmehest professorid Kalle Väisälä ja A. M. Tallgren, keda võis ilmselt sinna meelitada ka Tartu esimeste hulka kuulunud kodusaun.

1933. aasta sügise veetis Rütlite juures ka luuletaja Saima Harmaja, kes õppis Tartu ülikoolis erinevaid keeli ja kirjandust. Ta sai osa pere seltsielust ning Rütlid kohtlesid teda ka muus osas rohkem kui pereliiget, mitte üürnikku.


Wilhelmina (Vilhelmine, Mimmi) Rütli (1876–1957)

Mimmi Rütli oli kotoisin Lempäälästä, Tappuran talon tytär. Kirkonkirjaan hänen etunimekseen merkittiin Wilhelmina, virolaisissa asiakirjoissa esiintyy myös Vilhelmine, mutta hänet tunnettiin lähes virallisesti Mimminä. Tappurat saivat runsaasti lapsia, mutta kaikki koulutettiin ylioppilaiksi. Heidät tunnettiin sittemmin sukunimellä Auer, joista Ilmari Auer johti Viron vapaussodan aikana Viron avustamisen päätoimikunnan propagandatoimikuntaa. Hänestä tuli myös kansanedustaja ja maatalousministeri. Tunnettu Patagonian ja Tulimaan tutkija sekä nk. Estofennia-aatteen puolestapuhuja Väinö Auer oli Mimmi Rütlin veljenpoika.

Wilhelmina Auer avioitui vuonna 1906 varakkaan tarttolaisen juristin ja liikemiehen Oskar Rütlin kanssa, joka aktivoitui nyt heimosuhteiden kehittäjänä ja nimitettiin vuonna 1929 Suomen ensimmäiseksi Tarton kunniakonsuliksi. Rütlien suomalais-virolaisesta kodista muodostui Tartossa asuvan ja vierailevan suomalaisen sivistyneistön solmukohta, jossa vietettiin viikoittain ohjelmallisia iltoja – tosin täysraittiin perheen ehdoilla. Pysyvämmin ylelliseksi mainitussa talossa asuivat täysihoitolaisina poikamiesprofessorit Kalle Väisälä ja A. M. Tallgren, joita ehkä ilahdutti myös Tarton ensimmäisiin kuulunut kotisauna.

Syksyn 1933 vietti Rütlien luona myös runoilijatar Saima Harmaja, joka opiskeli Tarton yliopistossa kieliä ja kirjallisuutta. Hän sai osallistua perheen seuraelämään ja muutoinkin Rütlit kohtelivat häntä enemmän perheenjäsenenä kuin vuokralaisena.

August Annist, Mimmi Rütli, Viljo Tarkiainen, Lauri Kettunen, Oskar Rütli ja Paul Ariste 28.1.1938.
Pilt/Kuva: Eesti Kirjandusmuuseum, Eesti Kultuurilooline Arhiiv (EKLA)

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Maal/Maalaus: Nikolai Triik, Rütli perekond | Rütlin perhe, 1933, Tartu Kunstimuuseum
  2. Eesti avalikud tegelased, lk/sivu 287, Eesti Kirjanduse Selts 1932
  3. Eesti Biograafilise Leksikoni täienduskõide, lk/sivu 285–286, Loodus 1940
  4. Õnnesoovid Eesti de jure tunnistamise puhul, Päewaleht 2.2.1921
  5. Lauri Kettunen, Tieteen matkamiehen uusia elämyksiä, murrosvuodet 1918–1924, WSOY 1948
  6. Helmi Mäelo, Mimmi Rütli 80 a., Stockholms-Tidningen Eestlastele, 15.8.1956
  7. Oskar Rütli mälestusi: ühe Eesti sugupõlve tööst ja võitlusist (1871-1949), Korp! Sakala USA Koondis 1964
  8. Fakt, Saatusetunni ootel. Oskar Rütli mälestusraamat, Eesti Päevaleht 23.7.1965
  9. Eeva Niinivaara, Yhä paistaa sama aurinko, Otava 1988
  10. Taivo Kirm, Oskar Rütli - 140 aastat sünnist, Maaleht 24.12.2011
  11. Hannu Remes, Runotyttö Tartossa – Saima Harmajan syntymästä sata vuotta, Elo 3/2013
  12. Ritva Mäkelä, Auerin–Tappuran sukujuuret, Lempäälän–Vesilahden Sanomat 27.5.2014
  13. Sakala Soome silla rajajana, Korporatsioon Sakala
  14. Tartu konvendihoone ehitusloost, Korporatsioon Sakala
  15. Vilhelmine Rütli, Geni.com
  16. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)