Sillameistrid | Siltamestareita

Armas Lindgren

, ,

Kõige rohkem Eesti ehitisi projekteerinud soome arhitekt, kes väitis end olevat kavandanud Estonia teatrile vaid dekoratsioonid.

Armas Lindgren on Soome arhitekt, kes on Eestile kõige rohkem ehitisi projekteerinud. Tema varaseimaks tööks võib lugeda arhitektuuribüroo Gesellius, Lindgren ja Saarinen projekteeritud Lutheri vineerivabriku tööliste klubihoone Tallinnas, mille fassaadilahendus meenutab suures osas Lindgreni samal ajal valminud Viiburi vaksali konkursitööd. See ehitis jäi arhitektikolmiku ainsaks ühiseks tööks Eestis, sest nende büroo lagunes selle valmides 1905. aastal laiali.

Lindgreni muutis Eestis mainekaks ja populaarseks 1906. aastal valminud Tartu teatri- ja seltsimaja Vanemuine, millest sai kohe märkimisväärne rahvuslik sümbol ja Soome arhitektuuri visiitkaart. Hoone hävis Punaarmee suurtükitules 1944. aasta augustis. Lindgren on väitnud, et tegi juba Vanemuise projekteerimisel koostööd õpingukaaslase, Soome esimeste naisarhitektide hulka kuuluva Wivi Lönniga. Nende esimene ametlik ühisprojekt oli korporatsiooni Sakala konvendihoone (1911), mille tellis Oskar Rütli, tulevane Soome konsul Tartus.

Lönni ja Lindgreni tuntuim ühistöö on Estonia teater, kuid selle tööjaotus ei ole hästi teada. Kui Lindgren sai 1913. aasta augusti avamiskõnes kiita moodsate betoontarindite ja „preili Lönn” dekoratsioonide eest, siis parandas mees, et tööjaotus oli olnud risti vastupidine. Võimalik, et tegemist ei olnudki pelgalt viisakusega, sest ohtrad detailid ja ornamendid moodustasid Lindgreni arhitektuuris olulise osa. Estonia põles rusudeks, kui Punaarmee 1944. aasta märtsis Tallinna pommitas. See ehitati pärast sõda uuesti üles, kuid siis juba okupandi maitse-eelistuste järgi.

Armas Lindgren (1874–1929)

Armas Lindgren on eniten rakennuksia Viroon suunnitellut suomalainen arkkitehti. Varhaisimmaksi kädenjäljeksi voidaan lukea arkkitehtitoimiston Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelema Lutherin vaneritehtaan työväen kerhorakennus Tallinnassa, jonka julkisivuratkaisu muistuttaa suuresti Lindgrenin samoihin aikoihin tekemää Viipurin rautatieaseman kilpailuehdotusta. Rakennus jäi arkkitehtikolmikon ainoaksi yhteistyöhankkeeksi Virossa, sillä heidän toimistonsa hajosi sen valmistuessa vuonna 1905.

Lindgrenin nosti Virossa maineeseen ja suosioon Tarttoon vuonna 1906 valmistunut teatteri ja seuraintalo Vanemuine, josta tuli heti merkittävä kansallinen symboli ja suomalaisen arkkitehtuurin käyntikortti. Rakennus tuhoutui puna-armeijan tykkitulessa elokuussa 1944. Lindgren on maininnut tehneensä jo Vanemuinen suunnittelussa yhteistyötä opiskelutoverinsa, Suomen ensimmäisiin naisarkkitehteihin kuuluvan Wivi Lönnin kanssa. Heidän ensimmäinen virallinen yhteishankkeensa oli Sakalan ylioppilaskorporaation talo (1911), josta he saivat toimeksiannon Oskar Rütliltä, tulevalta Suomen Tarton-konsulilta.

Estonia-teatteri on tunnetuin Lönnin ja Lindgrenin yhteisesti suunnittelema rakennus, mutta vähemmän tunnetuksi on jäänyt heidän työnjakonsa. Kun avajaispuheissa, elokuussa 1913 Lindgren sai kiitosta moderneista betonirakenteista ja "neiti Lönn" koristeluista, hän korjasi, että työnjako oli ollut juuri päinvastoin. Ehkei tämä ollut vain kohteliaisuutta, sillä runsaat yksityiskohdat ja ornamentiikka kuuluivat olennaisemmin Lindgrenin arkkitehtuuriin. Estonia paloi raunioiksi puna-armeijan pommittaessa Tallinnaa maaliskuussa 1944, mutta rakennettiin sodan jälkeen uudelleen, tosin miehittäjän makusuuntauksien ehdoilla.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Daniel Nyblin, 1910. aastad, Soome muuseumiameti pildikogud | Museoviraston kuvakokoelmat
  2. Eesti Biograafilise Leksikoni täienduskõide, lk/sivu 180–181, Loodus 1940
  3. Tallinnan Estonia-teatteri, Helsingin Sanomat 24.12.1911
  4. Eesti arhitektuur 1. Tallinn, Valgus 1993
  5. Allar Viivik, Tartu põles 1944. aasta augustilahingutes varemeteks, Õhtuleht 4.8.2004
  6. Karin Hallas-Murula, Eesti ja Soome arhitektuur: sarnane ja erinev, Sirp 19.8.2005
  7. Karin Hallas-Murula, Soome-Eesti: sajand arhitektuurisuhteid, Eesti Arhitektuurimuuseum 2005
  8. Karin Hallas-Murula, Noor-Eesti 100. Ka ehituskunstiga Euroopasse, Eesti Päevaleht 25.2.2005
  9. Karin Hallas-Murula, Ivar Kreuger- Estonia teatri maailmakuulus ehitaja, Sirp 6.9.2013
  10. Tartu konvendihoone ehitusloost, Korporatsioon Sakala
  11. Riitta Nikula, Armas Lindgren, Kansallisbiografia 11.10.2005