Sillameistrid | Siltamestareita

Eliel Saarinen

, ,

Rahvusvaheliselt tuntud arhitekt, kes ühendab Soome ja Eesti pealinnu ning kes oleks soovinud kummagi linna pildi pea peale pöörata.

Eliel Saarinen võitis 1913. aastal Suur-Tallinna üldplaneeringu konkursi. Konkursitöös paigutas ta praeguse Viru hotelli asukohale uue monumentaalse raekoja, samasuguse, mille eest ta oli eelmise aasta projekteerimisvõistlusel veel lohutusauhinna pälvinud. Maailmasõja tõttu jäid plaanid teoks tegemata, kuid Tallinn oli heades kätes, sest samal ajal sai Saarinen ka teise auhinna Austraalia uue pealinna Canberra projekteerimisvõistluselt ning osales Kairo üldplaneeringu konkursil.

Saarineni maja ehk arhitekti massiivne ja sümmeetriline nimimaja Pärnu maanteel konkretiseerib hästi Saarineni ettekujutust Suur-Tallinna hoonestusest ja tänavapildist. Pikka aega tegutsenud raamatukaupluse järgi tuntud 1912. aastal valminud pangahoone projekteeris Saarinen esmalt Tallinna Vastastikusele Krediidiühisusele. Ta arvestas ka selle kaubamajaks muutmise võimalusega. Arhitektuurikonkursi žüriis istus teiste hulgas endine äripartner Armas Lindgren, kuid võitja valik ei tekitanud nagunii vaidlusi.

Tallinna linnasüdames seisab veel teinegi hoone, mille kohta arvatakse (tugevate kaudsete tõendite alusel), et selle projekteeris Saarinen. 1905. aastal valminud punastest tellistest Rotermanni elamu seisab Mere puiestee trammipeatuse lähedal. Lisaks võib arvestada tema tööde hulka 1905. aastal valminud Lutheri vineerivabriku töölismaja, mille projekteeris arhitektuuribüroo Gesellius, Lindgren ja Saarinen.

Saarineni individuaalprojektid Eestis jäävad 1910. aastate algusesse. Neist viimase, Tartu Pauluse kiriku joonestamist alustas ta juba 1911. aastal ja esitles oma tööd koguduse nõukogule 1913. aasta detsembris. Rahalised raskused ja maailmasõda ei lasknud aga projekti teoks teha. Kirik õnnistati krohvimata kujul kasutamiseks sisse 1917. aasta oktoobris ja teist korda kaks aastat hiljem, kui siseruumid valmis said. Kahest tiibhoonest, mis oleksid moodustanud peaukse ette kirikuplatsi, ehitati 1931. aastal arhitekt Artur Kirsipuu projekti järgi valmis vaid vasakpoolne. Linna ründava Punaarmee suurtükituli süütas 25. augustil 1944 põlengu, milles hävis enamik põlevatest materjalidest osi. Kogudus renoveeris kirikut nii, kuidas võimalusi oli ja okupatsioon lubas – aegamisi tuli neil loovutada enamik ruumidest maisema kasutuse jaoks.

Pauluse kirik ärkas oma arhitekti austavas meeleolus uuele elule 12. septembril 2015, kui see arhitekt Merja Niemineni ja kunstiprofessor Kari Järvineni pea kümme aastat väldanud ennistus- ja laiendusprojekti järel sisse õnnistati. Uue altari ja altarimaali valmistasid skulptor Pertti Kukkonen ja maalikunstnik Kuutti Lavonen.

Eliel Saarinen (1873–1950)

Eliel Saarinen voitti vuonna 1913 kilpailun Suur-Tallinnan yleiskaavasta. Siinä hän sijoitti nykyisen Viru-hotellin alueelle uuden monumentaalisen raatihuoneen, samanlaisen, joka edellisen vuoden suunnittelukilpailussa oli vielä jäänyt lohdutuspalkinnolle. Maailmansodan myötä nämä jäivät toteutumatta, mutta Tallinna oli hyvässä seurassa, sillä samoihin aikoihin Saarinen sai toisen palkinnon Australian uuden pääkaupungin Canberran suunnittelukilpailussa ja osallistui jopa Kairon yleiskaavakilpailuun.

”Saarineni maja”, arkkitehdin jyhkeä ja symmetrinen nimikkotalo Pärnun maantiellä konkretisoi hyvin sitä rakennuskantaa ja katukuvaa, jota Saarinen visioi Suur-Tallinnaan. Nykyään kirjakaupastaan tunnettu rakennus valmistui vuonna 1912 pankkitaloksi Tallinnan keskinäiselle luottoyhdistykselle. Saarinen otti huomioon myös muunnettavuuden tavarataloksi. Arkkitehtuurikilpailun tuomaristossa istui myös entinen yhtiökumppani Armas Lindgren, mutta voittajan valinta oli muutoinkin kiistaton.

Tallinnan ydinkeskustassa on toinenkin rakennus, joka oletetaan Saarisen suunnittelemaksi – vahvoin aihetodistein. Vuonna 1905 valmistuneen punatiilisen Rotermannin asuinrakennuksen löytää ratikkkapysäkin ”Mere puiestee” läheltä. Lisäksi töihin voidaan lukea arkkitehtitoimiston Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelema Lutherin vaneritehtaan työväentalo vuodelta 1905.

Saarisen itsenäiset suunnitelmat Virossa ajoittuivat 1910-luvun alkuun. Näistä viimeisen, Tarton Paavalinkirkon piirtämisen hän aloitti jo vuonna 1911 ja esitteli sen seurakuntaneuvostolle joulukuussa 1913. Rahavaikeudet ja maailmansota viivyttivät kuitenkin hankkeen toteutumista. Käyttöön kirkko vihittiin rappaamattomana lokakuussa 1917 ja toistamiseen kahta vuotta myöhemmin, kun sisätilat valmistuivat. Kahdesta siipirakennuksesta, jotka olisivat rajanneet kirkkoaukion pääportin eteen, rakennettiin vain vasemmanpuoleinen arkkitehti Artur Kirsipuun suunnittelemana vuonna 1931. Kaupunkiin hyökkäävän puna-armeijan tykkituli sytytti 25. elokuuta 1944 tulipalon, jossa menetettiin valtaosin palavat osat. Seurakunta kunnosti kirkkoa mahdollisuuksiensa rajoissa ja miehitysajan ehdoilla – joutuen aikaa myöten luovuttamaan pääosan tiloistaan maallisempaan käyttöön.

Paavalinkirkko heräsi uudelleen suunnittelijaansa kunnioittavassa hengessä 12. syyskuuta 2015, kun se vihittiin käyttöön lähes kymmenen vuoden entistämis- ja laajentamishankkeen jälkeen, jota olivat vetäneet arkkitehti Merja Nieminen ja taitelijaprofessori Kari Järvinen. Uuden alttarin ja alttarimaalauksen loivat kuvanveistäjä Pertti Kukkonen ja taidemaalari Kuutti Lavonen.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Eliel Saarinen 1920.–1930. aastatel, Soome muuseumiameti pildikogud | Museoviraston kuvakokoelmat
  2. Eesti Biograafiline Leksikon, lk/sivu 444, Loodus 1926–1929
  3. Suomalainen päässyt saalistamaan Viroon, Työmies 18.8.1911
  4. Eliel Saarinen, Mõned vaatepunktid Tallinna linna planeerimise kohta, Päewaleht 6.2.1912
  5. Karl Burmann, Tallinna uue raekoja projektid, Päewaleht 31.3.1912
  6. Tallinnan kaupungintalon piirustuskilpailu, Helsingin Sanomat 16.4.1912
  7. Eliel Saarinen on Australia Ühisriikide uue pealinna plaanikavade ülemaailmsel võistlusel teise auhinna saanud, Päewaleht 17.5.1912
  8. Austraalian Liittovaltion uuden pääkaupungin asemakaavakilpailut, Suomi 25.5.1912
  9. Tallinnan kaupungin asemakaavakilpailu. Ensimmäinen palkinto, 4000 ruplaa, arkkitehti E.Saariselle, Iltalehti 24.4.1913
  10. Pauluse kiriku nurgakivi panemine, Postimees 1.6.1915
  11. Eliel Saarinen ym., "Suur-Helsingin" asemakaavan ehdotus, Lilius & Hertzberg 1918
  12. Pauluse kiriku ühe tiibhoone ehitus alanud, Postimees 21.3.1931
  13. Leo Gens, Kas Eliel Saarinen? Sirp ja Vasar 12.8.1983
  14. Eesti arhitektuur 1. Tallinn, Valgus 1993
  15. Karin Hallas-Murula, Noor-Eesti 100. Ka ehituskunstiga Euroopasse, Eesti Päevaleht 25.2.2005
  16. Karin Hallas-Murula, Eesti ja Soome arhitektuur: sarnane ja erinev, Sirp 19.8.2005
  17. Karin Hallas-Murula, Soome-Eesti: sajand arhitektuurisuhteid, Eesti Arhitektuurimuuseum 2005
  18. Karin Hallas-Murula, Eliel Saarinen: Suurlinn Tallinn, Eesti Arhitektuurimuuseum 2005
  19. Jaak Urmet, Saarineni maja. Sada aastat ajalugu 1912–2012, Baltek Arendus 2013
  20. Andres Laasik, Saarinen kavandas maja , millele kasvasid legendid, Eesti Päevaleht 8.7.2013
  21. Karin Hallas-Murula, Saarineni maja raamat – kogukas, kuid poolik, Kansallisbiografia 2.8.2013
  22. YouTube, Pidulik Tartu Pauluse kiriku taaspühitsemise jumalateenistus, Tartu Pauluse kogudus 12.9.2015
  23. YouTube, Tartossa juhlittiin kunnostettua Paavalin kirkkoa, Kotimaa 21.9.2015
  24. Paula Holmila, Vaativa korjaustyö tehtiin suomalais-virolaisena yhteistyönä, Betoni 1/2016
  25. Tartu Pauluse kirik, EELK Tartu Pauluse kogudus
  26. Ritva Wäre, Eliel Saarinen, Kansallisbiografia 16.9.1997