Sillameistrid | Siltamestareita

Erkki Reijonen

, ,

Soome esimene täievoliline saadik Eesti Vabariigis, kes hakkas esimesena ka A. H. Tammsaare „Tõde ja õigust” soomendama.

Erkki Reijonen oli kauaaegne estofiil, kuid mingil määral vastu tahtmist diplomaat. Ta omandas 1891. aastal soome keele magistrikraadi ja oskas seega ka eesti keelt. Järgmised kolm aastat töötas Reijonen Eero Erkko asutatud liberaalses soomemeelses ajalehes Päivälehti, kuhu ta tõlkis Venemaa ja Eesti lehtede uudiseid. Ajakirjanikuna käis ta 1893. aastal ka Eestis.

Eesti keele ammune valdamine tuli kasuks, kui Reijonen määrati 19. septembril 1919 Soome esindajaks Tallinnasse. Valiku langemine temale oli kokkusattumus, mis oli seotud isegi Soome kuningriigi plaani nurjumisega. Ettevõtluses läbi kukkunud Reijonen oli küsinud valitsuse liikmelt Eero Erkkolt, kas vanale semule ei jätkuks välisministeeriumis tööd. Küsimus jõudis välisminister Rudolf Holsti kõrvu, kes otsis saadiku kohale usaldusväärset vabariiklast. Reijonen ütles ära Norrast, kuid teda survestati minema Eestisse.

Soome tunnustas Eesti iseseisvust de jure 7. juunil 1920, nii et Reijonenist sai ajutine asjur. Püsivolikirja Soome Tallinna esimese erakorralise saadiku ja täievolilise ministrina andis ta riigivanem Konstantin Pätsile üle alles 1921. aasta oktoobris. Tegemist oli Soome kõrgeima diplomaatilise ametiastmega kuni 1950. aastateni.

Reijonenile ametikoht suurt mõnu ei pakkunud. Uue saatkonna sisseseadmine oli vaevanõudev, aga selle kõrvalt pidi saadik jõudma nii riiklike suhete kui ka kadunud esemete eest hoolt kanda. Ta oli ka iseendaga rahulolematu, kui ei saanud enda meelest õieti ühegi asjaga hakkama. Erilisi raskusi tekitas Eesti maareform, mis võttis maid käest ka soomlastest mõisahärradelt. Nende õiguste eest seismine tekitas ärritust ja Reijonen tundis end ebasoovitava isikuna. Pettunult tegi ta president K. J. Ståhlbergile ettepaneku, et parlamendis umbusaldatud välisminister Holsti määrataks tema asemele. Nii sündiski.

Reijonenist sai välisministeeriumi arhivaar. Selle töö kõrvalt tõlkis ta A. H. Tammsaare romaani „Tõde ja õigus” esimese ja viimase osa. Kogu romaanisarja soomendas Juhani Salokannel alles 2002.–2013. aastal.

Reijoneni tütar oli ajakirjanik ja kirjanik Tuuli Reijonen, kes avaldas 1961. aastal kapten Treiali juhtumil põhineva romaani „Kes on süüdi?” („Kenen on syy”). Ta oli abielus kirjanik Valev Uibopuuga ja kirjutas artikleid nii Soome kui ka pagulaslehtedele.

Erkki Reijonen (1869–1940)

Erkki Reijonen oli pitkäaikainen estofiili, mutta vastahakoinen diplomaatti. Hän valmistui vuonna 1891 suomen kielen maisteriksi ja osasi siten myös viroa. Seuraavat kolme vuotta Reijonen työskenteli Eero Erkon perustamassa liberaalissa, suomenmielisessä Päivälehdessä, johon hän käänsi uutisia Venäjän ja Viron lehdistä. Toimittajana hän myös vieraili Virossa vuonna 1893.

Varhainen Viro-osaaminen oli eduksi, kun Reijonen nimitettiin 19. syyskuuta 1919 Suomen edustajaksi Tallinnaan. Valinta oli yhteensattuma, joka liittyi myös kuningashaaveiden kaatumiseen Suomessa. Yritysmaailmassa epäonninen Reijonen oli kysynyt hallitukseen kuuluneelta Eero Erkolta, löytyisikö vanhalle veljelle työsarkaa ulkoministeriöstä. Kysymys kantautui ulkoministeri Rudolf Holstille, joka halusi lähettiläiksi luotettavia tasavaltalaisia. Reijonen torjui Norjan, mutta tuli painostetuksi Viroon.

Suomi tunnusti Viron itsenäisyyden de jure 7. kesäkuuta 1920, jolloin Reijosen asema muuttui väliaikaiseksi asianhoitajaksi. Pysyvän valtuuskirjan Suomen ensimmäisenä erikoislähettiläänä ja täysivaltaisena ministerinä Tallinnassa hän jätti riigivanem Konstantin Pätsille vasta lokakuussa 1921. Tämä oli suomalaisten diplomaattien korkein arvo 1950-luvulle saakka.

Reijonen ei viihtynyt tehtävässään. Uuden lähetystön perustaminen oli työlästä ja sen ohessa lähettilään tuli ehtiä hoitamaan niin valtiollisia yhteyksiä kuin kadonneita esineitä. Hän tunsi tyytymättömyyttä itseensäkin, kun ei mielestään saanut oikein mitään aikaan. Erityinen tappelu oli Viron maareformi, joka otti maita myös suomalaisilta kartanonherroilta. Heidän etujensa ajaminen herätti ärtymystä ja Reijonen tunsi jo itsensä epätoivotuksi henkilöksi. Pettyneenä hän ehdotti presidentti K. J. Ståhlbergille, että eduskunnassa epäluottamuslauseen saanut ulkoministeri Holsti nimitettäisiin hänen tilalleen. Näin lopulta kävikin.

Reijosesta tuli ulkoministeriön arkistonhoitaja, jonka viran ohessa hän käänsi A. H. Tammsaaren romaanisarjan Totuus ja oikeus ensimmäisen ja viimeisen osan. Koko sarja saatiin suomeksi Juhani Salokanteleen kääntänä vasta vuosina 2002–2013.

Reijosen tytär oli toimittaja ja kirjailija Tuuli Reijonen, joka julkaisi vuonna 1961 kapteeni Treialin tapauksen pohjalta romaanin Kenen on syy. Hän oli naimisissa kirjailija Valev Uibopuun kanssa ja kirjoitti artikkeleita Suomen ohella myös pakolaislehtiin.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Erkki Reijonen Toompea lossi ees, Foto Parikas 22.09.1922
  2. Uusia lähettiläitä. Samalla kuin presidentti on myöntänyt Suomen edustajalle Virossa, senaattori Oswald Kairamolle eron toimestaan on Suomen väliaikaiseksi edustajaksi (delegué) Viroon määrätty Erkki Reijonen. Helsingin Sanomat 20.9.1919
  3. Soome saadikuks Eestis on fil. mag. Erkki Reijonen nimetatud. Uus saadik kuulub nende poliitiliste ringide hulka, kelle häälekandjaks „Helsingin Sanomat” on. Päewaleht 22.9.1919
  4. Uus Soome saadik Eestis. Soome president on SVT teatel senaator Kairamo ametist vabastanud ja tema asemele ajutiseks saadikuks [delegué) Eestisse magister Erkki Reijoneni määranud. Estur, Sotsialdemokrat 24.9.1919
  5. Suomen lähettilääksi Viroon, Narvan Sanomat 27.9.1919
  6. Terveisiä Virosta (Reijosen haastattelu), Helsingin Sanomat 12.5.1920
  7. Viron itsenäisyys. Suomen lopullinen tunnustus tapahtunut, Uusi Suomi 9.6.1920
  8. Soome täievolilise ministri volituste äraandmine Riigivanemale, Kaja 12.11.1921
  9. Soome vahelesegamine Sangaste mõisa asjus, Postimees 22.2.1922
  10. Välisministeeriumi teadaanne välisriikide esitajate ja konsulite kohta, Riigi Teataja 30.11.1922
  11. Soome saadiku minister Erkki Reijose lahkumise puhul, Kaja 28.1.1923
  12. „Eestlased riiki loovana rahvana.” Erkki Reijose broshüür Eesti iseseisvuse juubeli puhuks, Waba Maa 16.3.1928
  13. Erkki Reijonen, Hõimurahvaste vastastikune tundmaõppimine, Sakala 31.5.1928
  14. A. H. Tammsaare, Totuus ja oikeus 1, suomentanut Erkki Reijonen, WSOY 1932
  15. A. H. Tammsaare, Totuus ja oikeus 2, tekijän luvalla suomentanut Erkki Reijonen, WSOY 1935
  16. Erkki Reijonen †. Ta oli Soome esimeseks saadikuks Eestis, Päewaleht 6.5.1940
  17. Valev Uibopuu, A. H. Tammsaare ja Soome, Välis-Eesti 3.8.1947
  18. Raimond Kolk, Maailma argipäev ja põgeniku tragöödia, Teataja, Stockholm 23.12.1961
  19. Kapten Treiali romaan tuleb Soomes filmimisele, Eesti Päevaleht 11.7.1962
  20. Raamat kapt. Treiali märtlisurmast tõlkes, Välis-Eesti 29.9.1962
  21. Kostantin Päts Soome diplomaadi mälestustes, Teataja 9.8.1969
  22. Tuuli Reijonen, Soome rapsoodia, Eesti Päevaleht 5.3.1975
  23. Evald Kampus, „Aeg tulla – aeg minna” Tamperes, Sirp ja Vasar 27.3.1987
  24. Heli Loikkanen, Harmaa eminenssi, pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto 1999
  25. Jussi Pekkarinen, Kohtu 4, Suomen Tallinnan-lähetystön tarina, SKS 2015
  26. Erkki Reijonen, Sotasampo
  27. Jukka-Pekka Pietiäinen, Erkki Reijonen, Kansallisbiografia 9.10.2006
  28. Eesti ja Soome lugu Helsingi Hietaniemis, Hietaniemen Viro-opas, Pekka Linnainen 2010–
  29. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)
  30. Tuuli Reijonen, Wikipedia (soome)