Sillameistrid | Siltamestareita

Aukusti Tuominen

, , ,

Esimene vabadussõjas 1919. aastal langenud Soome kangelane, kes puhkas aastaid tundmatuna Kuusalu kalmistul.

Aukusti Tuominen oli vabadussõja 1. Soome vabatahtlike salga sõdur, kes jäi Virumaa rindel Kiiu vallas Kosu külas 5. jaanuaril 1919 kadunuks. Kirikuraamatu järgi maeti kolm päeva hiljem Kuusalu kalmistule „Soome vabatahtline”, kes olevat märgitud langenuks 6. jaanuaril 1919. Pliiatsiga täidetud rida jäi nime ootama.

Kuusallu maetud tundmatu vabatahtlik ja ühtlasi vabadussõja esimene langenud Soome kangelane oli Aukusti Tuominen. Vabadussõda uurinud teadlased on selle üsna kindlalt välja selgitanud. Haua täpset asukohta enam ei teata, kuid arvatavasti on see ühe teadaoleva langenud eestlasest sangari haua lähedal.

Aukusti Tuominen sündis Lapuas 1885. aastal perekonnanimega Ahlqvist ehk ta oli tuntud keeleteadlase nimekaim. On teada, et ta elas Isonkyrö vallas Orismala külas ja kolis koos perega 1908. aasta jaanuaris Pohjanmaalt Tuusulasse. Tuominen oli langedes 33-aastane, nii et võib loota, et tema Lõuna-Soomes elatud aastate kohta leitakse lisateavet. 1923. aastal anti Tuominenile kangelaslikkuse eest Vabadusrist, mis toimetati loodetavasti Soome välisministeeriumi kaudu perekonna kätte.


Aukusti Tuominen (1885–1919)

Aukusti Tuominen oli Viron vapaussodan 1. suomalaisen vapaajoukon sotilas, joka jäi kadonneeksi Virumaan rintamalla Kiiun kunnan Kosun kylässä 5. tammikuuta 1919. Kirkonkirjan mukaan Kuusalun kalmistolle siunattiin kolme päivää myöhemmin ”Soome vabatahtline”, joka kirjattiin kaatuneeksi 6. tammikuuta 1919. Lyijykynällä täytetty rivi jäi odottamaan nimeä.

Kuusaluun haudattu tuntematon vapaaehtoinen ja samalla Viron vapaussodan ensimmäinen suomalainen sankarivainaja oli Aukusti Tuominen. Näin ovat Viron vapaussodan historian seuran tutkijat lähes varmaksi selvittäneet. Haudan tarkka paikka ei enää ole löydettävissä, mutta sen arvellaan sijaitsevan erään virolaisen sankarivainajan tiedossa olevan haudan lähellä.

Aukusti Tuominen oli syntynyt Lapualla vuonna 1885 sukunimenään Ahlqvist. Alkuperäinen nimi oli siis lähes sama kuin tutulla kielitieteilijällä. Tuomisen tiedetään asuneen Isonkyrön Orismalan kylässä sekä muuttaneen perheineen Etelä-Pohjanmaalta muonamieheksi Tuusulan Hyrylän kylän Peltolan taloon tammikuussa 1908 ja sieltä naapurikuntaan, Helsingin pitäjään jo seuraavan vuoden tammikuussa.

Tuominen oli kaatuessaan 33-vuotias, joten voidaan toivoa, että Etelä-Suomen vuosista ilmaantuu lisätietoa. Vuonna 1923 Tuomiselle myönnettiin henkilökohtaisesta sankaruudesta Viron vapaudenristi, joka mahdollisesti luovutettiin Suomen ulkoministeriön kautta hänen perheelleen.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pildid/Kuvat: Hannele Valkeeniemi 6.1.2019
  2. Lapuan kastekirja | Kirikuraamat 1885, Suomen Sukututkimusseura
  3. Aukusti Tuominen, Nimenmuutos | Perekonnanime muutmine, Vapaa Sana 18.10.1907
  4. Kuusalu kirikuraamat | Kuusalun kirkonkirjat, 8.1.1919
  5. Suomen pojat tulessa (Kahalan taistelu), Uusi Suomi 10.1.1919
  6. Viron vapaustaistelussa kaatuneitten hautaus eilen, Uusi Suomi 23.1.1919
  7. Nuoren urhon tuho. Lauri Pesonen, Helsingin Sanomat 4. 2.1919
  8. Sanna Tuominen, Katoamiskuulutus | Kadumisteade, Vaasa 12..5.1921
  9. Sanna Tuominen, Katoamiskuulutus | Kadumisteade, Suomen Virallinen Lehti 14..5.1921
  10. Viron vapaudenristien jako Suomessa, Karjalan Aamulehti 20.4.1923
  11. Vabadusristi annetamise otsus 25. maist 1923 a., Riigi Teataja 2.6.1923
  12. Vironkävijäin sankaripatsas paljastettu, Iltalehti 28.5.1923
  13. Oskar Kurvits (toim.), Vabadusmonument II. Soome abiväed Eesti Vabadussõjas, Vabadussõja Mälestamise Komitee väljaanne, Tallinn 1936
  14. Jaak Pihlak – Mati Strauss – Ain Krillo, Eesti Vabaduse Risti Kavalerid, Vabadussõja Ajaloo Selts 2016
  15. Pentti Kangasluoma, Kuka oli August Tuominen? Pohjalainen 24.10.2017
  16. Pentti Kangasluoma, Ensimmäinen kaatunut August Tuominen syntyi Lapualla, Lapuan Sanomat 2.11.2017
  17. 30. joulukuuta 1918. Unohtumaton päivä Viron–Suomen veljeydessä, Estofennia 30.12.2018
  18. Kaja Kunnas, Muonamies ja viiden lapsen isä Aukusti Tuominen lähti sata vuotta sitten Viron vapaussotaan ja katosi – Sodan ensimmäinen suomalainen uhri saa viimein nimeään kantavan muistokiven, Helsingin Sanomat 30.12.2018
  19. Eesti ja Soome kaitseminister mälestasid Kuusalus Vabadussõjas langenuid, Delfi fotod 3.1.2019
  20. Suomalainen tuntematon sotilas sai viimein muistomerkin Virossa – sata vuotta kuolemansa jälkeen, Yle 3.1.2019
  21. Kuusalus meenutati 100 aasta möödumist Vabadussõja pöördelahingust, ETV 3.1.2019
  22. Jussi Niinistö, Aukusti Tuomisen haudalla, Uusi Suomi 3.1.2019
  23. Aukusti Juhonpoika Tuominen / Ahlqvist, Geni.com