Aarne Michaёl Tallgren
Tartu ülikooli esimene arheoloogiaprofessor, kellest sai oma teadusharu esimene professor ka Helsingi ülikoolis.
„Prof. A. M. Tallgren oli esimene, kes eesti muinasteadusliku uurimise asetas kindlale metoodilisele alusele ning muutis selle laiemalt harrastatatvaks rahvuslikuks teaduseks”. Nii kirjutas ajaleht Postimees Tartu ülikooli esimese arheoloogiaprofessori 50. sünnipäeval 1935. aastal. Leht mainib ka 1921. aastal loodud üleriigilist kinnismuististe registrit ja 1925. aastal kehtestatud muinasjäänuste kaitse seadust – mõlemad algatas Tallgren. Vähemalt sama ülistavalt meenutas teda 100. sünniaastapäeval ka okupatsiooniaegne ajaleht Sirp ja Vasar.
Tallgren saabus Tartusse 1920. aasta sügisel. Algul ta väidetavalt imestas ja isegi haletses, et kuidas küll noor riik leidis vahendeid, et avada õppetool, mida polnud isegi Helsingi ülikoolis. Seal oli arheoloogia eriala kinnitamisekski vaja eriluba. Tallgreni olulisim innustaja oli tema õpingute alguses riigiarheoloog J. R. Aspelin, kes oli tuntud Eesti sõber ja laulupidudel käija. Nagu soome professorid ikka, õppis ta eesti keele kiiresti selgeks ja rääkis seda samuti kiiresti. Poissmehena elas ta täispansionil Rütlite kuulsas kultuurilembeses kodus, nagu ka matemaatikaprofessor Kalle Väisälä.
Tallgren jäi 1923. aasta detsembris valitud esimese arheoloogiaprofessorina ka Helsingi ülikooli ajalukku. 1932. aastal palus Tartu ülikool Tallgreni filosoofia audoktoriks. 1936. aasta veebruaris oli ta ka Soome-Eesti Seltsi asutamise juures. Aasta pärast valiti selle esimees Kyösti Kallio presidendiks ja Tallgren tema poolehoidjana seltsi esimeheks. Selle ülesande loovutas ta, tõsi küll, varsti aseesimehele Urho Kekkonenile.
A. M. Tallgren (1885–1945)
”Prof. A. M. Tallgren oli ihminen, joka laski virolaiselle muinaistieteelliselle tutkimukselle vankan metodisen perustan ja muutti sen laajemmin harjoitetuksi kansalliseksi tieteeksi.” – Näin kirjoitti Postimees-lehti Tarton yliopiston ensimmäisen arkeologian professorin 50-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1935. Lehti mainitsee myös vuonna 1921 käynnistetyn maanlaajuisen kiinteiden muinaisjäännösten luetteloinnin ja vuonna 1925 säädetyn muinaisjäännösten suojelulain, jotka kumpikin olivat Tallgrenin aloitteita. Vähintään yhtä ylistävästi muisti hänen 100-vuotissyntymäänsä miehitysajan Sirp ja Vasar -lehtikin.Tallgren saapui Tarttoon syksyllä 1920. Hän kuulemma aluksi ihmetteli ja säälittelikin, miten nuorella tasavallalla oli varaa perustaa oppituoli, jollaista ei ollut edes Helsingin yliopistossa. Siellä arkeologian saaminen tutkintoaineeksikin oli vaatinut erikoislupaa. Tallgrenin tärkein kannustaja opintojensa alkutaipaleella oli ollut valtionarkeologi J. R. Aspelin, tunnettu Viron ystävä ja laulujuhlien vieras. Suomalaisprofessorien tapaan hän oppi viron kielen nopeasti, ja nopeasti sitä puhuikin. Poikamiehenä – kuten matematiikan professori Kalle Väisälä – hän asui täysihoitolaisena Rütlien kuuluisassa kulttuurikodissa.
Myös Helsingin yliopiston historiaan Tallgren jäi ensimmäisenä arkeologian professorina, joksi hänet valittiin joulukuussa 1923. Tarton yliopisto kutsui Tallgrenin filosofian kunniatohtorikseen vuonna 1932. Hän oli myös mukana perustamassa Suomalais-Virolaista Seuraa helmikuussa 1936. Vuotta myöhemmin sen puheenjohtaja Kyösti Kallio valittiin presidentiksi ja Tallgren hänen seuraajakseen seuran puheenjohtajana. Tämän toimen hän tosin luovutti pian varapuheenjohtaja Urho Kekkoselle.
Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa
- Pilt/Kuva: Karin Hildén 1920, ;Soome muuseumiameti pildikogud | Museoviraston kuvakokoelmat
- Eesti Biograafiline Leksikon, lk/sivu 505–506, Loodus 1926–1929
- Õnnesoovid Eesti de jure tunnistamise puhul, Päewaleht 2.2.1921
- A. M. Tallgren, Mõtteid, Üliõpilasleht 2–3/1922
- Helsingin Akateeminen Heimoklubi, Viron itsenäisyysjuhla, Uusi Suomi 29.2.1928
- Eerik Laid, Kodumaa muinasteadusliku kirjelduse käik ja tulemused, Postimees 13.6.1931
- Eerik Laid, Professor A. M. Tallgren 50-aastane, Postimees 7.2.1935
- Lauri Kettunen, Tieteen matkamiehen uusia elämyksiä, murrosvuodet 1918–1924, WSOY 1948
- Jüri Selirand, Aarne Michaёl Tallgren 100, Sirp ja Vasar 8.2.1985
- Varje Sootak, Kuidas ülikool eestikeelseks muutus, Universitas Tartuensis 11/2013
- Timo Salminen, Aarne Michaёl Tallgren, Kansallisbiografia 4.5.2001
