Alpo Asikainen

Stockholmi olümpiamängude maratonimaadleja, kelle soome-eesti rekord sama sitke Martin Kleiniga on senini purustamata.

Alpo Asikainen ja Martin Klein on olümpia- ja maadlusrekordite statistikas unustamatud ja võitmatud. Nende maadlusmatš kesti üle 11 tundi. Maadlus oli 1900. aastate algul soomlastele ja eestlastele edu toonud spordiala, mis on ehk kõige rohkem kaht rahvast ühendanud. Isegi esimene Soome meister Georg Hackenschmidt oli eestlane.

Ühine legend sündis 1912. aastal Stockholmi olümpiamängudel, kus Soome sai loa oma meeskonnaga osaleda. Eestlane Klein esindas Vene tsaaririiki, kuid, tõsi ta on, et Nikolai II alam oli ka Asikainen. Maadlejad kohtusid hommikul kell üheksa olümpiastaadioni keskele laotatud matil keskkaallaste medalimatšil. Kõrvetavkuuma päeva jooksul jõudsid maratoonarid nii startida kui ka finišeeruda, kuid matš ei lõppenud ega lõppenud. Viimaks otsustasid väsinud kohtunikud lahendada selle lühikese punktimaadlusega, mille võitis Klein. „Võistlus oli kestnud, nagu mulle öeldi, 11 tundi 40 minutit. Olin võistlusest niivõrd väsinud, et suurt midagi rohkem ei mäleta. Teisel päeval ei saanud ühtki lihast liigutada,” meenutas ta 1936. aastal.

Reeglite kohaselt oleksid kurnatud mehed pidanud jätkama kohe matši rootslasega, kuid nad jätsid kulla tollele, leppides ise hõbeda ja pronksiga. Kuld on unustuse hõlma vajunud, kuid meeste rekord mitte. See tehti pühapäeval, 14. juulil 1912 – maratonimaadlus maratonijooksu päeval. Matš märgitakse mitmes spordiallikas järgmisele päevale, mis on võimalikult seotud esimeste ajaleheuudistega, mille järgi katkestati matš pühapäeva õhtul ja viidi lõpuni alles esmaspäeva hommikul.

Alfred (Alpo) Asikainen (1888–1942)

Alpo Asikainen ja Martin Klein ovat lähtemätön ja myös ylittämätön osa olympialaisten ja painin ennätystilastoja. He kävivät painiottelun, joka kesti yli 11 tuntia. Paini oli 1900-luvun alkupuolella suomalaisten ja virolaisten yhteinen menestyslaji, joka on sellaisena ehkä eniten yhdistänyt kansojamme. Ensimmäinen Suomen mestarikin Georg Hackenschmidt oli virolainen.

Yhteinen legendamme syntyi vuonna 1912 Tukholman olympialaisissa, joihin Suomi sai luvan osallistua omana joukkueenaan. Virolainen Klein edusti Venäjän keisarikuntaa, mutta Nikolain alamainen oli toki Asikainenkin. He kohtasivat aamuyhdeksältä olympiastadionin keskelle levitetyllä matolla keskisarjan mitaliottelussa. Helteisen päivän kuluessa maratonjuoksijat lähtivät matkaan ja ehtivät takaisin maaliin, mutta ottelu vain jatkui ja jatkui. Lopulta väsyneet tuomarit päättivät ratkaista sen lyhyellä pistepainilla, jonka voitti Klein. "Ottelu oli kestänyt, kuten minulle sanottiin, 11 tuntia 40 minuuttia. Olin niin väsynyt, että paljon enempää en muistakaan. Seuraavana päivänä en pystynyt liikuttamaan yhtäkään lihasta", hän muisteli vuonna 1936.

Sääntöjen mukaan uupuneiden miesten olisi tullut jatkaa otteluun ruotsalaispainijaa vastaan, mutta he jättivät hänelle kullan tyytyen hopeaan ja pronssiin. Kulta on unohdettu, mutta ei miesten ennätystä, joka tehtiin sunnuntaina, 14. heinäkuuta 1912 – maratonpaini maratonjuoksun päivänä. Useissa urheilulähteissä ottelu on merkitty seuraavalle päivälle, mikä saattaa liittyä ensimmäisiin lehtiuutisiin, joiden mukaan ottelu keskeytettiin illalla ja vietiin loppuun vasta maanantaiaamuna.