Uolevi Lassander

Koorisilla ehitaja ja vendade Ernesaksade sidemees, keda kutsuti lausa Eesti koorimuusika ausuursaadikuks.

Uolevi Lassander oli soome–eesti laulusilla ehitaja, aga ka Eesti kooride alati valmis kontaktisik maailma mastaabis. On tähelepanuväärne, et ta sai esmalt sõbraks New Yorgi Eesti meeskoori kuulunud Osvald Ernesaksaga ja varsti ka tolle venna, Eesti NSV riikliku akadeemilise meeskoori (RAM) dirigendi Gustav Ernesaksaga. Koorid külastasid Helsingit järjest 1961. ja 1962. aastal. Soome pealinnast sai ühtlasi raudse eesriidega eraldatud vendade kohtumispaik ja Lassanderist nende vastastikune sõnumitooja nii kirja teel kui ka telefonitsi.

Rahvusvahelisi suhteid kogunes Lassanderile nii organisatsioonidest kui ka üliõpilaskonna meeskoorist Ylioppilaskunnan Laulajat – Soome tuntuimast ja vanimast soomekeelsest meeskoorist, millega ta 1950. aastal liitus. Ta oli aastatel 1971–1989 Soome meeskooride liidu tegevjuht ning aastatel 1989–1994 Soome lauljate ja muusikute liidu (Sulasol) liidusekretär. Nii juhtus, et Lassander sai olla abiks ka täbarates olukordades, näiteks kui Heino Kaljuste helistas Moskvast, et Kanada ei anna Ellerheina tütarlaste koorile viisasid, olgugi et nad peavad kohe varsti lennuväljal olema. Saatkond nõudvat Kanadast garantiikirju, seal aga olid inimesed juba põhku pugenud, nii et nendega ei saadud ühendust. Lassander äratas öösel kell kolm sealse kolleegi ja asi lahenes. Lennuki õhkutõusuni oli jäänud vähem kui tund aega.

Lassander toimetas Soome kooridele palju Eesti laulikuid. Eesti kooridele – sageli Ernesaksa dirigeeritud RAM-ile ja selle kvartetile RAM-3 – korraldas ta Soomes ja muu hulgas ka Saksamaal ringreise. Eriline inspiratsiooniallikas oli Lassanderi jaoks Veljo Tormise muusika, mille omapära ta hakkas laiemalt tutvustama. Helilooja pühendas talle kalevalaliku teose „Laulusild”, mille ta kirjutas 1981. aastal Ellerheina ja Tapiola kooride ühislauluks.

Lassander ehitas koorisilda nii Eesti kui ka paguluses tegutsevate koorideni. Esimene kokkupuude leidis aset Rootsi eestlaste laulupeol, millest Ylioppilaskunnan Laulajat 1954. aasta suvel osa võttis. Samuti oli ta kohal 28. juunil 1985, kui saabus Balti Vabaduslaevasõit ning pagulastel lubati esimest korda Helsingi kesklinnas marssida. „Meie, Soome estofiilide kohustus oli nad vastu võtta,” kirjutas Lassander, meenutades päeva, mil tugevnes usk vabaduse saabumisse.

Uolevi Lassander (1924–2011)

Uolevi Lassander oli suomalais-virolaisen laulusillan rakentaja, mutta myös virolaisten kuorojen aina valmis yhteysmies jopa maailman mitassa. Kuvaavaa on, että hän ystävystyi ensin New Yorkin virolaiseen mieskuoroon kuuluneen Osvald Ernesaksin kanssa ja kohta sai ystäväkseen myös tämän veljen, "Viron SNT:n" valtiollisen akateemisen mieskuoron (RAM) johtajan Gustav Ernesaksin. Kuorot vierailivat Helsingissä peräkkäisinä vuosina 1961 ja 1962. Suomen pääkaupungista tuli myös rautaesiripun erottamien veljesten tapaamispaikka ja Lassanderista heidän keskinäinen viestimiehensä niin kirjeitse kuin puhelimitse.

Kansainvälisiä suhteita Lassanderille kertyi järjestötehtävissä ja Ylioppilaskunnan Laulajissa, Suomen tunnetuimmassa ja vanhimmassa suomenkielisessä mieskuorossa, jonka jäseneksi hän liittyi vuonna 1950. Hän oli Suomen Mieskuoroliiton toiminnanjohtaja 1971–1989 ja Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton (Sulasol) liittosihteeri vuosina 1989–1994. Siten Lassander saattoi olla avuksi kiperissäkin tilanteissa, kuten Heino Kaljusten soittaessa Moskovasta, ettei Kanada anna Ellerhein-tyttökuorolle viisumeita, vaikka kohta pitäisi olla jo lentokentällä. Lähetystö vaati takuukirjettä Kanadasta, jossa ihmiset olivat jo yöpuulla eikä yhteyttä saanut. Lassander herätti sikäläisen kollegansa kolmelta yöllä ja asia järjestyi. Koneen lähtöön oli alle tunti.

Suomalaisille kuoroille Lassander toimitti useita virolaisten laulujen kokoelmia. Virolaisille kuoroille – useita kertoja Ernesaksin johtamalle RAMille ja sen kvartetille RAM-3 – hän järjesti kiertueita Suomessa ja muun muassa Saksassa. Erityisen innoituksen lähteen Lassander löysi Veljo Tormisin musiikista, jonka omaperäisyyttä hän ryhtyi tuomaan laajalti tunnetuksi. Säveltäjä omisti hänelle kalevalaisen teoksensa Laulusild, jonka hän kirjoitti Ellerheinin ja Tapiolan kuoron yhteislauluksi vuonna 1981.

Lassander rakensi kuorosiltaa niin Viron maaperälle kuin pakolaisuudessa toimiviin kuoroihin. Ensi kosketuksen hän sai Ruotsin virolaisten laulujuhlilla, joihin Ylioppilaskunnan Laulajat osallistui kesällä 1954. Hän oli myös paikalla 28. heinäkuuta 1985, kun Baltian rauhan ja vapauden risteily saapui ja pakolaisten sallittin ensi kerran marssia Helsingin keskustaan. "Meidän, Suomen estofiilien velvollisuus oli ottaa heidät vastaan", kirjoitti Lassander muistellen päivää, joka vahvisti uskoa vapauteen.