Sakari Neuvonen
Hetkeotsuse ajel Tartusse saabunud vahetusõpilane, kellest sai Tampere Maja kummitusi ja regionaalpoliitikat mittekartev peremees.
Sakari Neuvonen on soomluse esindaja Tartus. Kui lõunasavolane Neuvonen 1992. aastal Tartusse saabus, oli laulev revolutsioon vaibunud, kuid inimeste valmidus kõike uut proovida lummas vahetusõpilast. Tartu oli „mõnusalt räämas”, õhus oli tunda kivisöelõhna ja üliõpilane sai üleöö rikkaks. Soomlase õppetoetus oli sama suur kui president Lennart Meri töötasu.
Hetkeotsus vahetusaastast muutus kaheksa aasta pikkusteks õpinguteks Tartu Ülikoolis, millele lisandus neli aastat kunstikõrgkoolis ja veel kaks aastat magistriõpinguid. Esimese diplomitöö teema oli Lydia Koidula ja Antti Almbergi kirjavahetus. Samal ajal armus ta ka ise, esmalt Tartusse, seejärel Tiiasse.
Karvasest boheemist kujunes kultuuri- ja kohaliku elu aktivist. Alates 1999. aastast on Sakari ja Tiia olnud Tartu ja selle sõpruslinna Tampere renoveeritud ja käigushoitava Tampere Maja pererahvas. Tegemist on ühe vanima säilinud puumajaga Tartus. Selle kummitused ei ole pererahvast häirinud. Tampere Maja tegutseb nii võõrastemaja kui ka kultuurihoonena.
Tartu on Neuvoneni sõnul võtnud soomlasest sisserändaja nii hästi vastu, et tema on omakorda tahtnud osaleda kodulinna arendamisel. 2017. aasta valimistel jäi küll volikogus koht saamata, kuid mees tegutseb edasi kohaliku kodanikuaktivistina. Neuvonen on muu hulgas välissoomlaste parlamendi liige, Tartu Soome kooli asutajaliige ja taaskäivitatud soome üliõpilaskogu Fraternitas Fennica asutajaliige.
Sakari Neuvonen (s. 1964)
Sakari Neuvonen on suomalaisuuden asiamies Tartossa. Kun eteläsavolainen Neuvonen saapui Tarttoon 1992, laulava vallankumous oli vaiennut, mutta ihmisten valmius kaikkeen uuteen lumosi vaihto-opiskelijan. Tartto oli ”ihanasti rempallaan”, ilmassa tuoksui kivihiili ja opiskelijasta tuli kertaheitolla rikas. Suomalainen opintotuki oli sama kuin presidentti Lennart Meren palkka.Herätepäätös vuoden vaihto-opiskelusta muuttui kahdeksan vuoden opiskeluksi Tarton yliopistossa, jonka päälle tuli neljä vuotta taidekorkeakoulussa ja vielä kahden vuoden maisterin tutkinto. Yhden opinnäytteensä hän teki Lydia Koidulan ja Antti Almbergin kirjeenvaihdosta. Samalla hän rakastui itse, ensin Tarttoon ja sitten Tiiaan.
Karvaisesta boheemista kehkeytyi kulttuuri- ja paikallisaktiivi. Vuodesta 1999 Sakari ja Tiia ovat toimineet Tarton ja sen ystäyyskaupungin Tampereen kunnostaman ja ylläpitämän Tampere-talon isäntinä. Talo on yksi vanhimmista säilyneistä Tarton puutaloista. Sen kummitukset eivät ole isäntäparia häirinneet. Tampere-talo toimii majatalona ja kulttuuritilana.
Tartto on Neuvosen mukaan ottanut ”suomalais-mamun” vastaan niin hyvin, että hän on vastavuoroisesti halunnut osallistua kotikaupunkinsa kehittämiseen. Valtuustopaikka jäi syksyn 2017 vaaleissa saamatta, mutta paikallinen kansalaisaktiivisuus jatkuu. Neuvonen on mm. ulkosuomalaisparlamentin jäsen, Tarton suomalaisen koulun perustajajäsen ja uudelleen käynnistetyn Fraternitas Fennica -ylioppilasyhdistyksen perustajajäsen.
Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa
- Pilt/Kuva: Tampere-maja ja selle peremees, Õhtuleht 22.09.2017
- Savo lõuapoolik elustas lambaküpsetustava, Postimees 05.05.2005
- Tampere maja Tartus, Videvik 9.3.2006
- Suomalaisena Tartossa, Elo 7/2013
- Sakari muutti Tarttoon, eikä haikaile takaisin, Ilta-Sanomat 08.08.2015
- Suomalaisena Virossa, Tartust Savosse, Tuglas-seura 10.09.2016
- Majandustiiburpagulasena Eestis, Elo 1/2016
- Kes on Sakari, valimisliit Tartu Heaks esitlus 2017
- Tampere maja 20 aastat, Õhtuleht 22.09.2017
