Sillameistrid | Siltamestareita

Matti Autio

,

Soome piirivalveameti ülem, kes oli vaderiks, kui taasiseseisvunud Eesti seadis sisuliselt tühja koha pealt piirivalvet sisse.

Matti Autio oli isiklikuks käemeheks, tänu kellele läks Eesti piirivalveameti töö taastamine kiiresti. Pärast taasiseseisvumist 1991. aastal hakkas Eesti sisuliselt tühja koha pealt piirivalvet üles ehitama. Algul peeti tihedalt ühendust. 1992. aastal said eestlased kolm esimest relvastatud vahilaeva. Hiljem kingiti muud vajaminevat alates hüdrokopterist kuni paatideni. Peale selle koolitati miljoni marga suuruse eraldise eest Eesti piirivalvureid nii Soomes kui ka Eestis. Esialgu täitsid Eestis piirivalvurite ülesandeid spetsialistide kõrval ka ajateenijad.

Eesti piirivalve toetamine oli osa Soome piiriturvalisuse tagamisest, kuid Matti Autio tegi rohkemgi, kui amet kohustas. Soomes valitses toona majanduslangus. „Annaksime rohkem, kuid ka meil on rasked ajad,” olevat ta öelnud Eesti tollasele piirivalveameti juhile Tarmo Kõutsile. Autio tegevust ilmestab asjaolu, et president Lennart Meri tuli Helsingisse, et Autioga nelja silma all Eesti piiride ja piirivalve korralduse üle arutleda.

Autio tegi ka algust Venemaa ja Eesti piirisuhete parandamisega. Venemaa, Eesti ja Soome kolmepoolse piirivalvekoostöö kokkulepe allkirjastati 1994. aastal. Ühiseid merepäästeõppusi korraldatakse endiselt igal aastal. Autio põhimõte oli, et piirivalvekoostöö peab seisma poliitikast kõrgemal.

Tõhus piirivalve oli viisavabaduse eeldus. Soome toetas passiregistri loomist nelja miljoni margaga. Viisavabadus Soome ja Eesti vahel hakkas kehtima 1. mail 1997. See omakorda sillutas Eesti teed Euroopa Liidu läbirääkimistele.

Autio oli pärit vanast Sallast, mis jäi rahulepinguga teisele poole Soome piiri. Ta oli avatud ja otsekohese olemisega Lapi mees, keda hindasid isegi venelased. Eestis käis ta ka eraviisiliselt. Piirivalvurite kambavaimu hoiti ülal jahilkäikudega nii Soomes kui ka Eestis. Tarmo Kõuts meenutab: „Tegime nalja, et saame nii hästi läbi, sest ta on saam (sm saamelainen) ja mina saarlane.”

Matti Autio (1934–2017)

Matti Autio oli takuumiehenä Viron rajavartiolaitoksen nopealle uudelleenrakennukselle. Viro joutui aloittamaan rajavartiolaitoksen rakentamisen 1991 uudelleenitsenäistymisen jälkeen käytännössä nollasta. Yhteydenpito oli alkuaikana tiivistä. Virolaiset saivat ensimmäiset kolme aseistettua vartiolaivaa 1992. Myöhemmin lahjoitettiin muita tarvikkeita hydrokoptereista veneisiin. Lisäksi virolaisia rajavartijoita koulutettiin Suomessa ja Virossa miljoonan markan määrärahalla. Virossa alkuun rajavartioinnin tehtäviä hoitivat ammattiväen ohella varusmiehet.

Viron rajavartioinnin avustaminen oli osa Suomen omaa rajaturvallisuutta, mutta Matti Autio teki yli sen, mitä olisi viran puolesta tarvinnut. Suomessa oli tuolloin lama. ”Antaisimme enemmänkin, mutta meilläkin on vaikeat ajat”, oli hän todennut Viron silloiselle rajavartiolaitoksen päällikölle Tarmo Kõutsille. Kuvaavaa Aution toiminnalle oli, että presidentti Lennart Meri tuli Helsinkiin keskustellakseen kahden kesken Aution kanssa Viron rajojen ja rajavalvonnan järjestelyistä.

Autio teki myös avauksia Venäjän ja Viron rajasuhteiden parantamiseksi. Venäjän, Viron ja Suomen kolmikantayhteistyö rajavalvonnasta allekirjoitettiin 1994. Yhteisiä meripelastusharjoituksia järjestetään edelleen joka vuosi. Aution periaate oli, että rajayhteistyön pitää sujua politiikan yläpuolella.

Tehokas rajavalvonta oli edellytys viisumivapaudelle. Suomi tuki passirekisterin luomista neljällä miljoonalla markalla. Viisumivapaus Suomen ja Viron välillä tuli voimaan 1. toukokuuta 1997. Se puolestaan tasoitti tietä kohti Viron EU-neuvotteluja.

Autio oli kotoisin vanhasta Sallasta, joka jäi rauhansopimuksessa Suomen rajan toiselle puolelle. Hän oli avoin ja suora Lapin mies, jota myös venäläiset arvostivat. Virossa hän kävi myös yksityisesti. Rajamiesten porukkahenkeä ylläpidettiin metsästysretkillä niin Suomessa kuin Virossa. ”Vitsailimme, että pärjäämme niin hyvin yhdessä, kun hän oli saamelainen ja minä saarelainen”, muistelee Tarmo Kõuts.

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Piirivalve ülemad Matti Autio ja Tarmo Kõuts merepääste ühiõppusel
  2. Matti Klemola, Viron rajavartioston lentäjien taito karttuu Malmilla, Helsingin Sanomat 25.10.1992
  3. Viron uusi rajapäällikkö tarkasti lahjaveneet, HS 10.09.1993
  4. Abi Soome piirivalvelt, Vaba Eestlane 14.2.1995
  5. Kolmen maan yhteistyö toimii merellä HS 13.9.1995
  6. Kansainvälinen meripelastusharjoitus Itämerellä, MTV3 03.06.1997
  7. Soome-Eesti viisavabadus parafeerimisele, Äripäev 04.09.1997
  8. Eesti ja Soome piirivalvurite koostöö paraneb veelgi, Postimees 16.02.1998
  9. Eesti ja Soome viisavabaduse 20.aastapäev, Delfi 1.5.20017
  10. Tarmo Kõuts: viisavabaduse taaskehtestamine Soomega avas Eestile ukse EL-i, ERR 01.05.2017
  11. Rajakenraali Matti Autio kuollut, Rajavartiolaitos 08.05.2017
  12. Rajasuhteiden rakentaja ja Rajavartiolaitoksen uudistaja, Rajojemme Vartijat 4/2017
  13. Eesti piirivalve taasloomine ja areng aastatel 1990-2010, Piirivalve ajalugu, Politsei- ja piirivalveamet
  14. Eesti piirivalve endise juhi Tarmo Kõutsi intervjuu 28.03.2018