Martti Asunmaa
Helsingi linna personalijuht ja agar „tunnelimees”, kes nägi tänapäeva helgete peade väljapakutud visioone ette juba 25 aastat tagasi.
Martti Asunmaa oli Soome ja Eesti pealinnade koostöö rajaja, keda mäletatakse järeleandmatu tunnelimehena. Ta kaitses juba veerandsada aastat tagasi mõtet Helsingi–Tallinna raudteetunnelist, mida peeti aprillinaljaks, nimetati luiskelooks või halvustati muul moel. Transpordiministeeriumi sõnul ei kuulunud tunnel isegi kõige pikaajalisemate visioonide hulka. Praegu kuulub.
Asunmaa huvi pealinnade suhete ja kaksikpealinna tuleviku vastu tekkis, kui linnade delegatsioonid kohtusid 1988. aastal Saksamaal Kielis ja möönsid liiklusühenduse olulisust. Kui Eesti taastas iseseisvuse, rajati Asunmaa algatusel 1992. aasta jaanuaris Helsingi-Tallinna Selts, mille eesmärk oli aidata vennasrahvast ja edendada linnade töötajate koostööd. Seltsist võrsus teine ühendus, mis arendas tunneli-ideed, jällegi Asunmaa juhtimisel.
Helsingi linnaasutuste kaks ülejäänud tunnelist mõtlejat olid ehitusameti arhitekt Väinö Castrén ja geotehnilise büroo juht Usko Anttikoski, kes tuli tunneli-ideega välja juba 1992. aastal geotehnika kongressil Taanis. Asunmaa ise oli linna personalijuht, kes sai 1993. aastal ülesandeks hoolitseda ka suhete eest Tallinnaga.
Väinö Castrén tõdes 2016. aastal: „Olime toona lihtsalt üks hull teisitimõtlejate kamp.”
Martti Asunmaa (1942–2019)
Martti Asunmaa oli Suomen ja Viron pääkaupunkien yhteistyön uranuurtaja, joka muistetaan sinnikkäänä ”tunnelimiehenä”. Hän puolusti jo neljännesvuosisata sitten ideaa Helsingin–Tallinnan rautatietunnelista, jota arveltiin aprillipilaksi, kutsuttiin mätäkuun jutuksi tai muutoin vähäteltiin. Liikenneministeriön mukaan tunneli ei kuulunut kaukaisiinkaan visioihin. Tänään kuuluu.Asunmaan kiinnostus pääkaupunkien suhteisiin ja kaksoiskaupungin tulevaisuuteen heräsi, kun kaupunkien valtuuskunnat tapasivat Saksan Kielissä vuonna 1988 ja totesivat yhteyksien tärkeyden. Viron palautettua itsenäisyytensä Asunmaan aloitteesta perustettiin tammikuussa 1992 Helsinki–Tallinna Seura, jonka tarkoituksena oli avustaa veljeskansaa ja kehittää kaupunkien henkilökuntien yhteistoimintaa. Seurasta versosi toinen yhdistys edistämään tunneli-ideaa, sekin Asunmaan johdolla.
Helsingin kaupungin elimissä kaksi muuta tunneli-idean kantavaa voimaa olivat rakennusviraston arkkitehti Väinö Castrén ja geoteknisen toimiston päällikkö Usko Anttikoski, joka oli esittänyt ajatuksen tunnelista jo vuonna 1992 geotekniikan kokouksessa Tanskassa. Asunmaa itse oli kaupungin henkilöstöjohtaja, joka sai vuonna 1993 vastuulleen myös Tallinnan suhteet.
”Silloin aluksi me oltiin vain sellainen hullu toisinajattelijoiden porukka”, totesi Väinö Castrén vuonna 2016.
Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa
- Pilt/Kuva: Peeter Langovits, Postimees/Scanpix, 2001
- Tallinna-projektin vetäjäksi nimitettiin Martti Asunmaa, STT, Helsingin Sanomat 24.5.1993
- Helsingistä Tallinnaan pääsisi puolessa tunnissa tunnelia pitkin. Alustavan selvityksen mukaan hanke veisi ainakin 10 vuotta ja maksaisi 8 miljardia, Helsingin Sanomat 11.8.1994
- Tallinnan-tunneli, pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 12.8.1994
- Antti Manninen, Asiantuntijat tyrmäävät Tallinnan tunnelihankkeen. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja luuli vitsiksi, Helsingin Sanomat 27.8.1994
- Tunnel Helsingist Tallinna, Vaba Eestlane 1.9.1994
- Idee ehitada tunnel Helsingist Tallinna, Vaba Eesti Sõna 1.12.1994
- Tallinna–Helsingi tunneli idee loodab finantsabi Euoopa Liidult, Vaba Eestlane 8.12.1994
- Tallinna-keskus saa tilat Yrjönkadun uimahallin talosta, Helsingin Sanomat 22.2.1995
- Anna-Leena Pyykkönen, Haave Tallinna-tunnelista elää ainakin seminaaripuheissa, Helsingin Sanomat 3.6.1996
- Antti Manninen, Tunneli ei kuulu liikenneministeriön kaukaisiinkaan visioihin, Helsingin Sanomat 11.4.1997
- Antti Manninen, Puuhamiehet pitävät hengissä ajatusta Tallinna-tunnelista. Puheenjohtaja Asunmaa toivoo 3 miljoonaa markkaa kalliotutkimuksiin, Helsingin Sanomat 11.4.1997
- Helsingi–Tallinna veealune tunnel – aprillinali? Eesti Päevaleht 24.4.1997
- Argo Ideon, Martti Asunmaa: tunneliprojekt on reaalne, Postimees 11.3.1997
- Tallinnan kalja kulkee vielä vetten päällä, Helsingin Sanomat 2.7.2000
- Linda Järve, Kahekesi maailma majanduses või kukume koos, Õpetajate Leht 3.8.2001
- Anna-Leena Pyykkönen, Entinen tunneliyhdistys haluaisi päästä nyt junalautalla Viroon, Helsingin Sanomat 4.5.2004
- Soome-Eesti suhete arendaja peab juubelit, Tallinna linnavalitsus 18.6.2002
- Väinö Castrén, Helsinki-Tallinna-tunneli ja Baltian rata, esitelmä Euregio VI foorumissa 23.9.2008
- Pentti Murole, Tallinnan tunneli ja hybridi-ihmiset, blogi 22.2.2015
- Anne Viljamaa, Vuosikymmenien haave Tallinnan-tunnelista saattaa joskus olla totta, Helsingin Sanomat 11.2.2015
- Lari Malmberg, Helsingin ja Tallinnan välille on haaveiltu maayhteyttä 1800-luvulta lähtien – innokkaimmin hanketta ovat puuhanneet Eurooppaa kohti tähyävät ”tunnelimiehet”, Helsingin Sanomat 6.1.2016
- Matti Mielonen, Tunneli Tallinnaan voisi valmistua jopa viidessä vuodessa, mutta ensin on päästävä 160 metrin syvyyteen – näin se voitaisiin rakentaa, Helsingin Sanomat 15.3.2017
- Pyytämättä ja yllätyksenä tuleva suunnitelma tunnelista Tallinnaan askarruttaa EU:ta, pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 30.11.2017
- Marja Salomaa, Helsingistä Tallinnaan 30 minuutissa? Helsingin Sanomat 8.2.2018
- BaltiRail – oikotie Euroopan sydämeen, Baltirail-yhdistys ry
- Helsinki-Tallinna Seura ry
