Sillameistrid | Siltamestareita

Klas Kristersson Horn

,

Soome riigimees, tänu kellele avaldas Rootsi kuningas Eerik XIV eesti talupoegade omavolilist ihunuhtlust keelava deklaratsiooni.

Klas Horni mäletatakse kui Rootsi Läänemere suurvõimule alusepanijat. Oma lapsepõlve veetis ta perekonna mõisas Halikkos Joensuus (Åminne). Horni karjäär sai alguse käsknikuna Viiburis, kus ta kogus tuntust kaubandusspetsialistina. Seepärast saatis Rootsi kuningas Eerik XIV Horni 1561. aastal Tallinnasse, kus oli tekkinud võimuvaakum pärast saksa rüütelkonna lagunemist usupuhastuse käigus. Rahumeelsete läbirääkimiste käigus sai Horn peatselt linna nõusse liituma Rootsi võimu alla.

Laevastikuga saabunud Rootsi-Soome sõjaväe abil laienes uus võim Põhja-Eestis, mida rootslased tahtsid muuta Soome-laadseks, mitte Rootsi sarnaseks. Horni palvel avaldas kuningas talupoegade ihunuhtlust keelava deklaratsiooni, mida Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen meenutas meie rahvaste suhete sümbolina ajakirjas Kirjallinen Kuukauslehti 1869. aasta mais:

Soome mees oli esimene, kes tõstis häält eesti rahva kaitseks võõramaalastest härrade türanluse vastu. See oli tuntud soome kangelane Klas Kristersson Horn, kes võttis 1561. aastal Revali ja lähipiirkonnad Rootsi võimu alla, kuid selle kõrval palus kaitset „vaestele talupoegadele, keda kiusatakse taga armutu peksmise ja piinamisega”.

Klaus Kristerinpoika Horn (1517–1566)

Klaus Horn muistetaan Ruotsin Itämeren-vallan perustajana. Lapsuutensa hän vietti sukunsa kartanossa, Halikon Joensuussa (Åminne). Hornin ura lähti nousuun käskynhaltijana Viipurissa, jossa hän sai mainetta kaupankäynnin asiantuntijana. Niinpä Ruotsin kuningas Eerik XIV lähetti Hornin vuonna 1561 Tallinnaan, jossa oli valtatyhjiö Saksalaisen ritarikunnan murennuttua uskonpuhdistuksessa. Rauhanomaisesti neuvotellen Horn sai kaupungin pian liittymään osaksi Ruotsin valtakuntaa.

Laivaston tuoman ruotsalais-suomalaisen sotaväen avulla uusi valta laajeni Pohjois-Virossa, jota ruotsalaiset halusivat uudistaa Suomen kaltaiseksi, ei siis emämaan malliin. Hornin pyynnöstä kuningas antoi talonpoikien sortoa kieltävän julistuksen, minkä Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen muisti kansojemme suhteen symbolina vielä Kirjallisessa Kuukauslehdessä toukokuussa 1869:

Suomalainen mies oli ensimmäinen, joka on nostanut ääntänsä virolaiskansan puolustukseksi muukalaisten herrain tyranniutta vastaan. Se oli tunnettu suomalainen sankari Klaus Kristerinpoika Horn, joka v. 1561 otti Räävelin ja lähiset seudut Ruotsin valtakunnan haltuun, mutta sen ohessa pyysi Ruotsin hallituksen suojaa "talonpoikaraukoile, joita kiusataan kristittömällä lyönnillä ja pieksemisellä."

Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Tundmatu kunstnik / Tuntematon taiteilija, Gripsholm, Suomen elämänkerrasto, WSOY 1955
  2. Heimokansamme virolaisten 50-vuotinen vapaudenjuhla, Kirjallinen Kuukauslehti 5/1869
  3. Ülle ja Kari Tarkiainen, Meretagune maa. Rootsi aeg Eestis (Provinsen bortom havet. Estlands svenska historia) 1561–1710, Varrak 2014
  4. Kari Tarkiainen, Tallinna ja Harju-Viru rüütelkonna alistumine Rootsile 1561: vormid ja põhjused, Ajalooline Ajakiri 1/2017
  5. Erik XIV (1560-1568), Rootsi kuningas, Tallinna linnavalitsus
  6. Veli-Matti Syrjö, Klaus Kristerinpoika Horn, Kansallisbiografia 12.1.2001
  7. Klas Horn (1517–1566), Wikipedia (eesti)