Sillameistrid | Siltamestareita

Arno Rafael Cederberg

Eesti akadeemilise ajaloouurimise rajaja, kes pani professoritöö kõrvalt aluse riigi arhiivisüsteemile.

Arno Rafael Cederberg kutsuti 1919. aasta septembris Tartu ülikooli Eesti ja Põhjamaade ajaloo professoriks. Soomlase nimetamine kõrgeima taseme kodumaa ajaloo õpetuse ja uurimise etteotsa tundub üllatav. Kuid pädevaid kodumaiseid teadlasi polnud ja just neid tuligi Cederbergil koolitama hakata. Samal põhjusel tuli tal võtta enda kanda ka üldajaloo professori ametikoht. Kõige selle kõrvalt koostas Cederberg juba 1920. aastal kogu Eesti riigi arhiivisüsteemi üksikasjaliku kava, mille järgi rajati Tallinnasse Riigiarhiiv ja Tartusse Riigi Keskarhiiv.

Arhiivisüsteemi korraldamine ei jätnud Cederbergile esialgu aega keelt õppida. Esimesed semestrid pidas ta loenguid soome keeles, mida oskasid paljud kuulajad ja mida Lauri Kettuneni sõnul sooviti ka õppida. Hiljem oskas professor eesti keelt nagu ülejäänud kolleegid, pealegi väga hästi. 1920. aastal loodi Cederbergi algatusel ajalooteaduse ühing Akadeemiline Ajalooselts, mis hakkas 1922. aastast avaldama tema juhtimisel teadusajakirja Ajalooline Ajakiri.

Kõigist soome professoritest kestis Cederbergi karjäär Tartus kõige kauem – kaheksa aastat. Selle aja jooksul kasvatas ta üles terve põlvkonna noori teadlasi, suunates neid Rootsi aja ja Põhjamaade ajaloo juurde, millele baltisakslased olid vähem tähelepanu pööranud. Cederberg säilitas nendega tihedad suhted ning korraldas muu hulgas Soome ja Eesti ajaloouurijate päevi.


A. R. Cederberg (1885–1948)

Arno Rafael Cederberg sai syyskuussa 1919 kutsun Tarton yliopistoon Viron ja Pohjoismaiden historian professoriksi. Suomalaisen nimittäminen johtamaan kotimaan historian korkeinta opetusta ja tutkimusta tuntuu yllättävältä. Päteviä kotimaisia tutkijoita ei ollut tarjolla, ja juuri heitä Cederbergin tuli ryhtyä kouluttamaan. Itse asiassa samasta syystä hänen tuli ottaa kantaakseen myös yleisen historian professorin tehtävät. Kaiken ohessa Cederberg laati jo vuonna 1920 yksityiskohtaisen suunnitelman koko Viron arkistolaitokselle, jonka pohjalta Tallinnaan perustettiin Valtionarkisto ja Tarttoon historiallinen Valtion keskusarkisto.

Arkistojärjestelyt eivät jättäneet Cederbergille alussa aikaa kielen opiskeluun. Hän luennoi ensimmäiset lukukautensa suomeksi, jota useat kuulijoista osasivat – ja jota Lauri Kettusen mukaan vielä useammat halusivat oppia. Sittemmin professori taisi viron siinä kuin muutkin kollegansa, vieläpä erittäin hyvin. Vuonna 1920 Cederbergin aloitteesta perustettiin historiatieteen yhdistys Akadeemiline Ajalooselts, joka vuonna 1922 ryhtyi hänen johdollaan julkaisemaan tieteellistä aikakauslehteä Ajalooline Ajakiri.

Suomalaisprofessoreista Cederbergin ura Tartossa oli pisin, kahdeksan vuotta. Tänä aikana hän kasvatti kokonaisen polven nuoria tutkijoita sekä suuntasi heitä baltiansaksalaisilta vähemmälle huomiolle jääneiseen Ruotsin vallan aikaan ja Pohjoismaiden historiaan. Cederberg säilytti heihin tiiviit suhteet mm. järjestämällä suomalais-virolaisia historiantutkijoiden päiviä.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: A. R. Cederberg1920, Tartu Ülikooli Raamatukogu | Tarton yliopiston kirjasto
  2. Eesti Biograafiline Leksikon, lk/sivu 66–67, Loodus 1926–1929
  3. Eesti Biograafilise Leksikoni täienduskõide, lk/sivu 39–40, Loodus 1940
  4. A. R. Cederberg, Viron itsenäisyyden tunnustaminen, Iltalehti 17.4.1920
  5. Õnnesoovid Eesti de jure tunnistamise puhul, Päewaleht 2.2.1921
  6. Lauri Kettunen, Tieteen matkamiehen uusia elämyksiä, murrosvuodet 1918–1924, WSOY 1948
  7. Varje Sootak, Kuidas ülikool eestikeelseks muutus, Universitas Tartuensis 11/2013
  8. Eija Laiho, Arno Rafael Cederberg, Kansallisbiografia 4.5.2001
  9. Arno Rafael Cederberg, Wikipedia (eesti)
  10. Hietaniemi kalmistu, Helsingi, Wikipedia (eesti)