Sillameistrid | Siltamestareita

Tarja Halonen

Soome president ja Eesti sõber, kelle huvi eesti keele vastu sai alguse keelelisest eksimusest.

Tarja Halonenist sai presidendiks olemise perioodil üks Eesti tuntumaid soomlasi. Soov õppida eesti keelt sai alguse valesti mõistmisest. Justiitsministrina töötamise ajal pakkus ta oma Eesti kolleegile Soome õigusteadlaste abi põhiseaduse ettevalmistamisel. Eesti kolleeg kommenteeris ettepanekut sõnaga „huvitav” (huvittava = soome keeles veider, naljakas) ning tõlk pidi kiiresti täpsustama, et see tähendab eesti keeles huvi pakkuvat. Siis mõistis Halonen, et kui ta eesti keelt ei oska, võib tekkida ka muid väärtõlgendusi.

Tarja Halonen oli ainuke välisriigi juht, kes suutis oma ametiajal eestlastega nende emakeeles suhelda. Eestlased hindasid seda väga. Postimees meenutas 2003. aasta sügisel Haloneni keeleõpinguid hinnates Urho Kekkoneni Eesti visiiti 1964. aastal, mil ta pidas oma tuntud kõne Tartu ülikooli aulas eesti keeles. Ka Halonen kõneles samas kohas, kui ta riigivisiidi käigus poliitilises ülevaates eestlasi Euroopa Liitu astumise puhul tervitas. Halonenist sai nii kolmas Soome president, kes on pidanud kõne Tartu ülikooli aulas. Esimene oli L. Kr. Relander. tõsi küll soome keeles

Halonen käis presidendiks olemise perioodil Eestis kokku 18 korda, neist 12 korral eraviisiliselt. Ta on osalenud keelekursustel ja kunstilaagrites Eesti eri paigus. Rakvere galerii asutajad Raivo Riim ja Riho Hütt meenutavad Tarja Haloneni keelekursuse lõppsimmanit 2008. aastal siiamaani suure soojusega. „Suveõhtu oli soe: kolonntantsud vaheldusid sabatantsuga, labajalad viru magedaga, kikkapuu aissaga, perenaise Tamara Hüti kilked läksid iga tantsuga ikka valjemaks ja pillimehe sõrmed nobedamaks. Eesti-Soome öötantsupidu kestis kaugelt üle südaöö. Rakvere simmanist kasvas välja suur ja südamlik sõbrasuhe, mis kestab tänaseni. Juba sama 2008. aasta novembris, kui virulased olid Helsingis mardilaadal, toimus presidendi linnas suvesimmani jätk. Pidu ja eesti muusika täitis suure saali, tantsud olid sama tulised kui suvel Rakveres. Vaid palee parkett oli peo lõpus musti saapajutte ja kontsakraapse täis. Ju vist koristajad järgmisel päeval veidi torisesid – mis riigi ratsavägi siin on trampinud!?“

Haloneni 2008. aasta ütlus Eesti postsovetliku stressi kohta tekitas meelehärmi president Toomas Hendrik Ilvesele. Väideti, et sellest alates nende suhted jahenesid. Halonen ei muutnud seisukohti ka 2015. aastal antud intervjuus, kui võrdles Eesti okupatsiooni vägivaldse paarisuhtega, millest toibumine võtab aega.

Haloneni populaarsust Eestis näitab asjaolu, et ta on seal endiselt oodatud ja kutsutud külaline ning teda on kasutatud tegelaskujuna aastavahetuse sketšisaates „Tujurikkuja”, kus temast sai Hiid-Halonen.

Tarja Halonen (s. 1943)

Tarja Halosesta tuli presidenttikaudellaan yksi Viron tunnetuimmista suomalaisista. Halu opetella viroa alkoi väärinkäsityksestä. Ollessaan oikeusministeri hän esitti virolaiskollegalleen voivansa lähettää suomalaisia oikeusoppineita auttamaan perustuslain valmistelussa. Virolaiskollega kommentoi ehdotusta sanalla "huvitav", ja tulkki kiirehti selittämään, että se tarkoittaa kiinnostavaa. "Silloin ajattelin, että muitakin ratkaisevia väärinkäsityksiä voi tulla, ellen vähän opettele viron kieltä".

Tarja Halonen oli ainoa ulkovallan päämies, joka pystyi virkakautensa aikana kommunikoimaan virolaisten kanssa heidän äidinkielellään. Virolaiset ovat antaneet sille suuren arvon. Postimees vertasi syksyllä 2003 Halosen kieliopintoja eleenä jopa Urho Kekkosen vierailuun vuodelta 1964, jolloin tämä piti tunnetun puheensa Tarton yliopiston juhlasalissa viroksi. Halonen puhuikin viroksi samassa paikassa, kun hän valtiovierailunsa yhteydessä poliittisessa katsauksessa toivotti virolaiset tervetulleeksi Euroopan Unioniin. Halosesta tuli näin kolmas suomalainen presidentti, joka on pitänyt puheen Tarton yliopistossa. Ensimmäinen oli L.Kr. Relander. tosin suomeksi

Halonen vieraili presidenttikaudellaan Virossa 18 kertaa, joista 12 kertaa yksityisesti. Hän on osallistunut mm. kielikursseille ja taideleireille Viron joka nurkalla.Rakverelaiset kulttuuriaktiivit Raivo Riim ja Riho Hütt muistelevat Halosen kielikurssin päätösjuhlaa vuonna 2008 edelleen suurella lämmöllä. „Kesäilta oli lämmin, kansantanssia oli joka lajia, kolonnaa ja rivitanssia, labajalgaa ja Virumagedaa, kikapuuta ja aissaa – tanssi tanssilta emäntä hihkui äänekkäämmin ja soittajan sormet sousivat nopeammin. Virolais-suomalainen tanssijuhla jatkui pitkälti yli puolen yön. Rakveren tansseissta alkoi lämmin ystävyys, joka jatkuu edelleen. Jo saman vuoden marraskuussa, kun virumaalaiset osallistuivat Helsingissä Martinmarkkinoille, oli presidentilinnassa jatkot. Virolainen musiikki täytti suuren salin ja tanssi kävi kuumasti kuin kesällä Rakveressä. Saappaat ja korot jättivät lattiaan mustat jäljet. Mahtoivat siivoojat seuraavana päivänä nurista, että minkäs maan ratsuväki täällä on käynyt!“

Vuonna 2008 Halosen lausuma Viron jälkineuvostolaisesta stressistä sai presidentti Toomas Hendrik Ilveksen hermostumaan. Suhteiden väitettiin menneen poikki. Halonen ei vuonna 2015 antamassaan haastattelussa katunut sanavalintaansa, vaan vertasi edelleen Viron miehitystä väkivaltaiseen parisuhteeseen, josta kestää aikansa toipua.

Halosen kansasuosiota osoittaa se, että hän on edelleen Virossa toivottu ja kutsuttu vieras, samoin ilmaantuminen kauhistuttavana Jätti-Halosena vuodenvaihteen sketsiohjelmaan ”Tujurikkuja”.


Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa

  1. Pilt/Kuva: Peeter Langovits, Postimees/Scanpix, 2003
  2. Presidentti Halonen sotalaivalla Tallinnaan, Helsingin Sanomat 16.5.2000
  3. Tarja Halosen puhe presidentin juhlaillallisilla Tallinnassa, 16.05.2000
  4. Halonen rõhutab Eesti ainulaadsust ELis, Postimees, 03.09.2003
  5. Millise sõnumi annab Eestile asjaolu, et Soome president õpib Eesti keelt, Postimees, 09.09.2003
  6. Kuvia viralliselta vierailulta Viroon 09.-10.09. 2003, Tasavallan presidentin kanslia
  7. Tarja Haloneni kõne Tartu Ülikooli aulas 10.09.2003
  8. Täname teid. Tarja! Postimees, 11.09.2003
  9. Tarja Halonen promoveeriti Tartu Ülikooli audoktoriks, Haloneni kõne, 01.12.2004
  10. President Lennart Meri matused. Järelhüüed, ERR 26.06.2006 
  11. Kaja KunnasPresidentti Lennart Meri haudattiin Tallinnan Metsäkalmistoon. Suomea edusti kolme presidenttiä, Helsingin Sanomat 27.3.2006
  12. Tarja Haloneni kõne Lennart Meri matusetseremoonial, 26.03.2006
  13. Halonen kutsus virulased endale külla, Virumaa Teataja, 11.07.2008
  14. Halonen aiheutti kohun Virossa, YLE, 10.09.2008
  15. Kuvia valtiovierailulta Viroon, Tasavallan presidentin kanslia 04.-05.05.2010
  16. CatapultFilms, Jätti-Halonen kohtaa Jätti-Ansipin, YouTube 30.12.2011
  17. Tujurikkuja: Hiid-Ansip ja Hiid-Halonen, ETV, 31.12.2011
  18. Halonen tegi Eestisse viimase visiidi riigipeana, ERR, 30.01.2012
  19. Intervjuu Kahekõnes, ETV, 02.02.2012
  20. Kahekõnen yhteenveto suomeksi, Suomen Tallinnan suurlähetystö, 03.02.2012
  21. Tarja Halonen Tuglas-seuran johtokuntaan, Helsingin Sanomat, 12.03.2013
  22. "Suomalaisten ja virolaisten ei tarvitse ajatella samalla tavalla", YLE 25.05.2015
  23. Halonen Käsmus: Siit otse Porvoosse on lühem tee kui Tartusse, Postimees, 12.07.2017
  24. Tarja Haloneni intervjuu Eesti Päevalehes, 14.08.2017
  25. "Ärapanija" tegi uueaastasketsi Tarja Halonenist, ERR, 21.12.2017
  26. Raivo Riimu intervjuu 12.4.2018
  27. Maria Lähteenmäki, Tarja Halonen, Kansallisbiografia 21.4.2016