Eero Riuttala
Soome ohvitser, kelle Eesti Vabariigi president üllatuslikult enda esimeseks adjutandiks kutsus, pidi iseendale ametikirjelduse koostama.
Eero Riuttala sai 1994. aasta märtsis ootamatu kutse hakata nädala pärast Eesti Vabariigi presidendi Lennart Meri adjutandiks. Pärast taasiseseisvumist oli ametikoht tühjaks jäänud ja see tuli nüüd uuesti täita. President ei rääkinud ise ja ka Riuttala ei küsinud kunagi, miks ta soovis sellele kohale just soomlast. Polnud päris selge, kuidas Soome kodanik sellisesse ametisse sobib. Ilmselt osati seaduseparagrahve küllaltki loovalt kohaldada. Soome kaitseväe kolonelleitnant Riuttala sai samas ka Eesti kaitseväe kolonelleitnandiks, kelle vormiriietuses ta oma töökohustusi ka täitis.
Riuttala oli üks esimestest Soome vabatahtlikest sõjandusnõustajatest ehk nn Lukkari poegadest, kes tuli Eestisse 1993. aasta mais ja sai töökoha riigikaitse akadeemias. Ta ei osanud üldse eesti keelt, kuid pidas keele omandamist Eestis töötamise vältimatuks eelduseks. Riuttala asuski usinalt keelt õppima ja oli Kadriorust adjutandi kutse saamisel selle juba enam-vähem omandanud. Uues ametis leppis ta kokku, et ei hakka kasutama inglise ega soome keelt, vaid ajab asju ainult eesti keeles.
Presidendi kantseleis oli kogu tegevus alles loomisjärgus. Adjutandi jaoks ei olnud ametikirjeldust ja Riuttala pidi ise oma töö sisu kindlaks määrama. Selleks küsis ta nõu ametivennalt Helsingis. Põhiülesanne oli vastutada selle eest, et president oleks päevakava järgi õigel ajal õiges kohas. Tundub üsna lihtne, kuid president Meri puhul see nii ei olnud. Riuttala meenutab, et president oli õigel ajal kohal vaid siis, kui suursaadikud oma volikirju esitasid – muudel aegadel enamasti mitte. Saadi ka noomida, näiteks Hiina turvameestelt, kui president ootamatult koos Riuttalaga Shanghai tänavamelusse kadus.
Riuttala oli adjutandina ametis ka president Martti Ahtisaari riigivisiidil Eestisse 31.05.–01.06.1994, nagu ka president Meri vastuvisiidil Soome 16.–18.05.1995. Fotodel paistavad kahe presidendi adjutandid nagu kaksikud, keda eristab vaid sõjaväevormi värvitoon. President Meri peitis oma ametiajal üksikasjadesse palju varjatud sõnumeid. Võib-olla see selgitabki Riuttala adjutandiks valimist, või siis ka see, et ta pidi oma ametikohal jätkama kokkulepitust kauem ehk täpselt Soome visiidi lõpuni.
Pärast töötamist Kadriorus osales Riuttala Eesti riigikaitse arendamises. Ta osales muu hulgas tolleaegse kindralmajor Pentti Lehtimäki juhitud ning Soome riigi ja kaitseväe poolt toetatud Eesti-projektis. Selle projektiga jätkati Matti Lukkari alustatud taasiseseisvunud Eesti armee organiseerimist. Kaheksa aasta jooksul võttis Soomes ja Eestis korraldatud sõjalisest õppest osa umbes 1200 eestlast.
Eero Riuttala (s. 1945)
Eero Riuttala sai maaliskuussa 1994 yllättävän kutsun. Hänen tuli ryhtyä viikon kuluttua Viron tasavallan presidentin Lennart Meren adjutantiksi. Virka täytettiin nyt ensimmäisen kerran uudelleen itsenäistymisen jälkeen. Presidentti ei koskaan kertonut eikä Riuttala ei tullut häneltä kysyneeksikään, miksi hän halusi tehtävää suomalaisen, vaikka ihmettelikin Suomen kansalaisen sopivuutta korkeaan virtaan. Ilmeisesti lain pykäliä osattiin soveltaa varsin luovasti. Suomen puolustusvoimien everstiluutnantti Riuttala yleni saman tien myös Viron puolustusvoimien everstiluutnantiksi, jonka sotilaspuvussa hän hoiti tehtäväänsä.Riuttala oli ensimmäisiä suomalaisia vapaaehtoisia sotilasneuvonantajia, nk. Lukkarin poikia, jotka saapuivat Viroon toukokuussa 1993, jolloin hän sai työpaikakseen Maanpuolustusakatemian. Hän ei osannut juuri lainkaan viroa, mutta totesi sen Virossa työskentelyn ehdottomaksi edellytykseksi. Riuttalä ryhtyi opiskelemaan kieltä ja selvisi sillä jo enemmän tai vähemmän, kun Kadriorg kutsui. Siellä hän sopi, ettei ryhdy käyttämään englantia eikä puhumaan suomea, vaan hoitaa asiat viroksi.
Presidentinkansliassa kaikki oli alkuvaiheessa. Adjutantille ei ollut toimenkuvausta ja Riuttala joutui itse määrittelemään työnsä sisällön, mihin hän kysyi neuvoja virkaveljiltään Helsingistä. Keskeistä oli vastata siitä, että presidentti oli ohjelmassa sovitusti oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta presidentti Meren tapauksessa ei osoittautunut sellaiseksi. Riuttala muistaa hänen olleen aina ajoissa paikalla, kun suurlähettiläät jättivät valtakirjojaan – mutta vain silloin. Nuhteitakin tuli, kuten kiinalaisilta turvamiehiltä, kun presidentti yhtäkkiä katosi Riuttalan kanssa kävelyretkelle Shanghain katuvilinään
Adjutanttina Riuttala palveli myös presidentti Martti Ahtisaaren valtiovierailulla Viroon 31.5.–1.6.1994, samoin presidentti Meren vastavierailulla Suomeen 16. –18.5.1995. Valokuvissa kahden presidentin adjutantit olivat kuin kaksoset, joita vain sotilaspuvun väri vaikutti erottavan. Presidentti Meri sijoitti urallaan yksityiskohtiin monia piiloviestejä. Ehkäpä tämäkin selittää Riuttalan valintaa adjutantiksi, kuten se, että hänen tuli jatkaa virassa sovittua pitempään, tarkalleen Suomen-vierailun loppuun.
Kadriorgin työrupeaman jälkeen Riuttala osallistui Viron maanpuolustuksen kehittämiseen. Hän mm. osallistui silloisen kenraalimajurin Pentti Lehtimäen johtamaan Viro-projektiin, jota Suomen valtio ja puolustusvoimat tukivat, ja joka jatkoi eversti Matti Lukkarin aloittamaa uudelleenitsenäistyneen Viron armeijan organisointia. Kahdeksan vuoden aikana Suomessa ja Virossa järjestettyyn sotilasopetustukseen osallistui noin 1 200 virolaista.
Allikad ja lisainfo | Lähteitä ja lisätietoa
- Pilt/Kuva: President Lennart Meri Kasahstasi ajakirjanikule intervjuud andmas 11.6.1994, Vabariigi Pressidendi kantselei
- Matti Lukkari, Suomalaisena upseerina Virossa, Kylkirauta 4/1993
- Ahtisaaren valtiovierailu Virossa alkoi, Helsingin Sanomat 1.6.1994
- 10-liikmeline Eesti delegatsioon kohtumisel Bill Clintoniga, Vaba Eestlane 7.7.1994
- Foto: Pidulik vastuvõtt Soome presidendilossi ees 16.5.1995, Matti Kaltokari, Tasavallan presidentin kanslia
- President Lennart Meri riigivisiidil Soomes, Vaba Eesti Sõna 25.5.1995
- Presidendi vanemkäsundusohvitseri ametisoleku aeg lõppes, Vaba Eesti Sõna 1.6.1995
- Viro ottamassa vastuun omasta tulevaisuudestaan, STT/Verkkouutiset 27.2.1998
- Lauri Väättänen, Suomen ja Viron yhteistyö maanpuolustuksessa, Kylkirauta 2/2002
- Matti Laitinen, Suomi auttoi Viroa Nato-kelpoiseksi, Yle 14.1.2007
- Aarne Mäe, Eero Riuttala: Eestile ei saa ükski teine riik välispoliitilist nõu anda, Virumaa Teataja 28.10.2008
- Nyyrikki Kurkivuori, Arved Viirlaid: Pohjantähden pojat, suomennos Eero Riuttala, Kylkirauta 1/2011
- Eero Riuttala, Oma ametijuhendi kirjutasin ise, lk/sivu 131, Vabariigi Presidendi kantselei 2012
